vuodelta 2008

31.12.2008

Niin se joulu taas tuli ja meni. Me vietettiin suunnitelmista poiketen jouluaatto kotosalla Ellan sairastuessa aattoaamuna. Onneksi Ellan olo parani nopeasti päivän mittaan ja pääsi pikkuneitikin nauttimaan joulusta, - Ella kun sitä on eniten odottanut. Saatiinpa viettää koko päivä oman perheen kesken kotona, eikä tarvinnut jättää koiriakaan aattona yksin kotiin sukuloinnin ajaksi. Ja onneksi joulupukkikin löysi tiensä meille! ;) Joulun ajan kuvia löytyy paljon Galleriasta sekä koirien omista gallerioista.

Joulupäivän aamuna ihmeen hyvin nukutun yön jälkeen pääsin vihdoinkin hakemaan meidän Mimiä kotiin kasvattajansa luota! Kyllä tätä hetkeä olikin odotettu ja laskettu öitä joulupäivään!! :) Kilometrin pituinen kotimatka sujui Mimiltä auton takatilassa hyvin, mitä nyt neiti kerkesi pissata ja kakata autoon... :)

Sisällä muu väki nukkui tyytyväisenä ja Dolly ja Ronja tulivat uteliaina katsomaan Mamman tuomisia. Hienosti "isosiskot" ottivatkin Mimin vastaan. Ellaa ja Oonaa ei tarvinnut kauaa herätellä ja olihan tyttöjen ilmeen näkemisen arvoiset, kun huomasivat pienen leonberginpennun keittiön pöydän alla! :) Oonan suusta ei tullut varmaan ensimmäiseen tuntiin muuta kun ihastuneita "oooo"-huudahduksia ja koko ajan tytöt halusivat vain halata ja silittää Mimiä! :) Tietysti Dollya ja Ronjaa huomattiin ja huomataan edelleenkin oikein erityisen paljon ja palkitaan ja kiitetään samoin kun Mimiäkin, ettei vain isosiskot luulisi jäävänsä pennun varjoon. Mimin tutustuttua taloon ja uuteen perheeseensä oli vuorossa joululahjojen avaaminen. Koirien suurin osa lahjoista oli säästetty joulupäivään, että Mimikin saa avata omat lahjansa yhdessä muiden kanssa. Lahjoista paljastui joka tytölle uudet hienot timantti-kaulapannat sekä Mimin paketissa oli vielä lisäksi talutushihna ja nimilaatta kaulapantaan. Lisäksi oli jokaiselle omat puruluut, keksipussukat ja omat tosi isot koirankeksit.

Mimin ensimmäinen päivä uudessa kodissa meni enimmäkseen ihmetellessä ja nukkuessa. :) Reipas tyttö kyllä oli jo heti alkuun, kun ei juurikaan itkeskellyt ja aina meni reippaasti tutkimaan uusia paikkoja ja uusia tuttavuuksia. Leikit Dollyn ja Ronjan kanssa ovat pihalla tosi vauhdikkaita ja railakkaita, mutta sisällä ei sitten juurikaan koirat keskenään leiki, ainakaan vielä...

Sunnuntaina oli Etelä-Pohjanmaan Bernien kinkunsulattelulenkki Seinäjoella Kyrkösvuoren luontopolulla. Me lähdettiin Dollyn ja Ronjan kanssa lenkkeilemään. Koiria oli paikalla yhteensä yhdeksän ja ihmisiä vielä enemmän. Lenkki oli reilu tunnin mittainen metsäreitti mukavassa maastossa ja kauniissa pikkupakkassäässä auringon paistaessa. Eipä ollakaan ennen tuolla lenkkeilty, mutta mennään kyllä uudestaan! Kiitos vain kaikille mukavasta lenkkiseurasta! Lenkkikuvia löytyy Galleriasta.

Saatiinpa Dollyn ja Ronjan kanssa toissa sunnuntaina läheiseen koirapuistoon leikkikaveriksi Bettina omistajansa Maijan kanssa. Valitettavasti kamera oli hyvässä tallessa kotona, joten leikit jäi ikuistamatta. Kiitos seurasta Maija ja Bettina!

Maanantaina kävimme ensimmäisellä vähän pidemmällä autoajelulla Mimin kanssa. Alkumatkasta piti auton takatilasta kovastikin huudella ja yrittää löytää tiensä ihmisten luo, mutta hyvin pian neiti rauhoittui peittonsa päälle jyrsimään luuta. Käytiin isäni luona, jossa Mimi hyvin äkkiä rupesi tutkailemaan paikkoja ja pian oli jo täysi vauhti päällä. :) Kotimatka menikin kokonaan ilman huutoja.

Hyvin on Mimi oppinut jo nimensäkin, ihan selvästi tunnistaa sen. Tästä pitää kyllä antaa suurin kiitos Mimin kasvattajalle Yvonnelle, joka on kutsunut Mimiä nimeltä jo viimeisen reilu viikon ajan, minkä Mimi vielä asui kasvattajansa luona. Muutenkin meidän perhe ei voi kun suuresti kiittää tästä ihanasta leo-tytöstämme kasvattajaansa!! :) Mimi osaa myös hienosti tehdä asiansa pihalle, aina vaan ei ihmisväki ole tarpeeksi nopea viemään neitiä pihalle... Onneksi tässäkin asiassa opitaan molemmat puolin ja toisin koko ajan enemmän ja Miminkin merkit pissahädästä ovat koko ajan selkeämpiä.

Nyt toivotan teille kaikille hyvää vuoden 2008 viimeistä päivää ja ennen kaikkea

Onnellista Uutta Vuotta 2009!!

19.12.2008

Viime sunnuntaina oltiin Helsingissä Voittaja 2008 -näyttelyssä. Oltiin tultu koko perhe edellisenä iltana Jokelaan äitini asunnolle yöksi ja Dolly jäi Nurmoon isäni luo hyvään hoitoon. Ella ja Janne lähtivät aamulla mukaan näyttelyyn, Oona jäi Jokelaan äitini ja siskoni kanssa.

Perillä näyttelypaikalla oltiin ajoissa ja saatiin häkki hyvälle paikalle kehän laidalle. Sitten lähdettiin katsomaan Messukeskuksessa samaan aikaan olevia eläinmessuja ja siellä olevaa ilmoittautumista lelukoiranäyttelyyn, johon Ella halusi osallistua rakkaan pehmolelukoiransa kanssa. Ilmoittautuminen hoidettiin onnistuneesti ja katsastettiin samalla eläinmessujen anti. Heti ensimmäisenä tavattiin kaksi papukaijaa, joista toista Ellakin piti kädellään. Lisäksi tavattiin monta pupua, joilla oli ilmeisesti menossa oma näyttelynsä. Alpakoitakin oli ja käärmeitä, joita Ella silitti, -äiti jätti väliin... :) Myöhemmin Janne ja Ella kävivät vielä katsomassa pupujen agility-kisaa.

Alle 10-vuotiaiden lelukoiranäyttely alkoi klo. 12 ja Ella siis osallistui siihen "vauvakoiransa" kanssa, jolla kuulemma ei vielä ole nimeä, mutta sen nimeksi tulee Mimi. ;) Ennen kehän alkua Ella harjoitteli Mimin handlausta ahkerasti juosten ja välillä seisottaenkin sitä. Lelukoiranäyttelyn alkaessa tuomari pyysi lapsia esittämään koirat KÄVELLEN, mitä Ella ei ymmärtänyt sitten ollenkaan! :) Niinpä Ellan kävely oli varsinaista löntystämistä, eikä Ella oikein tuntunut ymmärtävän mistä on kyse, mutta hienosti se silti meni! :) Reippaasti neiti myös nosti Mimin pöydälle ja kertoi tuomarille koiran nimen ja muut jutut, mitä mukava tuomaritäti kyseli. Näistä Ellan kanssa yhtäaikaa kehässä olleista noin 10 lapsesta pääsi jatkoon kolme reipasta ja taitavaa lelukoira-handleria. :) Ella ei päässyt jatkoon, mutta sai palkinnoksi valita pehmolelukoiran, joka olikin hyvin tärkeä loppureissun aikana. :) Yhteensä lelukoiranäyttelyyn osallistui ainakin noin 60 lasta. Lelukoiria arvosteltiin noin 10 lapsen ryhmissä kahdessa kehässä yhtä aikaa.

Tästä suunnattiinkin sitten jo bernikehän laidalle valmistautumaan Ronjan vuoroon. Valioluokan narttuja oli paikalla 9, joista kaikki muut paitsi yksi saivat ERIn. Joo, meidän karvaton pullukka Ronjakin sai siis tältä tuomarilta ERIn. :D Kilpailuluokassa tuomari otti Ronjan vielä neljän joukkoon ja sijoitti lopuksi valioluokan neljänneksi!! Tää oli kyllä ihan jättiyllätys meille!! :D Vielä edellisenä iltana mietin, että jätänkö Ronjan pois koko näyttelystä ja lähdetään vaan oman perheen voimin turistiksi paikalle. Onneksi otin neidin mukaan, kun näin hienosti meni, vaikka tosiaan kaikki pohjavilla ja muukin turkki on tippunut ja pari liikakiloa tarttunut neidin kylkiin...

Janne ja Ella kävivät vielä eläinmessuilla katsomassa eläimiä ja leikkimässä lasten leikkipaikalla. Mä kerkesin seurata hetken leonbergien kehää ja sitten alkoikin tavaroiden pakkaaminen ja matka kohti Jokelaa. Jokelassa syötiin pikaiseen ja sitten roudattiin Jannen kanssa painavat sohvat ja muu muuttolasti asunnon jyrkät portaat alas. Äiti siis muuttaa Jokelasta pois ja kun saatiin peräkärry lastattua, alkoi kotimatka joskus iltaseitsemän aikaan. Täysi peräkärry perässä saikin ajella rauhallisesti ja hissukseen, vielä kun alkoi lämpötila laskea ja mittari mennä pakkasen puolelle. Kotona oltiin joskus ennen yhtä yöllä ja kotona meitä vastassa oli iloinen Dolly! Isä oli tuonut jokunen tunti aiemmin Dollyn kotiin odottamaan. Pöydällä odotti myös paljon itse tehtyjä jouluherkkuja. Suuri kiitos isä ja Päivi Dollyn hyvästä hoidosta ja jouluherkuista!!

Isän ottamia kuvia Dollysta, voittajanäyttelyn kuviin sekä kuvia eläinmessuilta.

Eilen päivällä käytiin Ellan ja Oonan kanssa ulkoiluttamassa koiria reilu kilometrin päässä meiltä olevassa uudessa koirapuistossa. Kaikki neljä tyttöä tykkäsivät paikasta! :) Dolly ja Ronja innostuivat monesti leikkimään ja juoksemaan innoissaan. Oli kyllä kiva nähdä kuinka kaikki nauttivat olostaan ja leikeistä. Mukana oli koirien kissa-lelu, jolla vuorotellen koirat ja lapset leikkivät. Kuvia koirapuistosta löydät Galleriasta sekä Dollyn galleriasta ja Ronjan galleriasta.

Sitten, saanko esitellä uuden perheenjäsenemme:

Lionstar's Secret Diamond

"Mimi"

Rekisterinimi on Jannen valinta ja kutsumanimen Ella päätti jo aikaa sitten, eikä kummassakaan ollut mulla juurikaan neuvottelemista... :) Nyt vain pitäisi jaksaa odottaa nämä viimeiset kuusi päivää ja sitten joulupäivän aamuna Mimi saa muuttaa omaan kotiinsa, jossa sitä jo tosi kovasti odotetaan!! Hieno uusi kaulapanta ja talutinkin odottaa jo kantajaansa sekä muutama uusi lelukin on ostettuna. Joulupukillakin on varmasti omat lahjat Mimille.

Lämmintä Joulun Odotusta!!

10.12.2008

Dolly täytti viikko sitten upeat 7-vuotta!! Onnea rakas Mummelimme!! <3 Synttäreitä juhlittiin herkullisella maksalaatikko-kakulla, jonka Ella hienosti koristeli. Kuvia synttäreiltä löytyy Galleriasta. Taisi synttäribileissä olla vähän turhan paljon herkkuja tarjolla, sillä seuraava päivä menikin koirien paastotessa, kun mahat oli sekaisin... Onneksi vaiva meni pienellä paastolla ohi! :)

Ostettiin koirille kauan aikaa mielessä ollut koirien "lautapeli". Alunperin oli tarkoitus laittaa tuo pukinpussiin ja antaa joululahjaksi, mutta pitihän sitä päästä heti saman tien testaamaan. :) Ensin koirat etsivät yhdessä pelissä palikoiden alle piilotettuja nameja. Tyyli meni suunnilleen niin, että Ronja pökkäsi palikan pois paikaltaan ja Dolly salamana nappasi herkun. Yhteisen pelin jälkeen olikin koirien vuoro pelailla yksikseen. Dolly aloitti ja ihmetteli alkuun, että pitääkö hänenkin tehdä muka jotain...!? :) Pienen kannustuksen ja avustuksen jälkeen peli lähti sujumaan ja Dollyn onneksi Oona 1v. riensi aika pian apuun nostelemaan palikoita ja Dolly pääsi helposti käsiksi herkkuihin. Toisella puolella lautaa on toisenlainen peli, jossa ideana on pökätä luukku sivuun, josta alta löytyy sitten taas sinne laitettu herkku. Dolly hoksasi äkkiä pelin idean ja tämä peli sujuikin huomattavasti helpommin, kuin tuo toinen. Seuraavana oli Ronjan vuoro ja Ronja saikin äkkiä tyhjättyä palikoiden alta herkut. Ronjalla taas tuotti vaikeuksia tuo toinen peli, jossa piti siirtää luukkuja sivuun. Kannustuksesta ja pienestä avustuksesta huolimatta herkkuja ei meinannut löytyä, mutta onneksi Oona tuli jälleen auttamaan luukkujen avaamisessa! :) Kuvia pelaamisesta löytyy Galleriasta sekä Dollyn ja Ronjan gallerioista.

Mä oon jo toista viikkoa flunssassa tai oikeastaan enää on vaan kamala yskä. Koirien kanssa lenkkeilyt on ollut nyt vähän vähemmällä ja lenkit olleet lyhyempiä. Ollaankin käyty enimmäkseen koirapuistoissa juoksuttamassa ja leikittämässä tyttöjä, kun siinä pääsee itse vähän helpommalla. Tähän meidän tutun lenkkireitin varrelle on juuri valmistunut uusi koirapuisto, joka käytiin viime viikolla testaamassa Dollyn ja Ronjan kanssa. Kavereiksi saatiin kaverit Zico ja Safiira omistajansa Yvonnen kanssa.

Itsenäisyyspäivänä oli Etelä-Pohjanmaan Bernien pikkujoulu. Meidän piti lähteä sinne koko perheen voimin, mutta ikäväksi Oonalle nousi aamulla vähän lämpöä, joten Janne ja Dolly jäivät sitten kotiin hoitelemaan pikkupotilasta. Me lähdettiin Ellan ja Ronjan kanssa pikkujoulupaikalle vähän aiemmin laittelemaan paikkoja kuntoon muiden toimikuntalaisten kanssa. Väkeä oli ihan kivasti paikalla; 9 koiraa, vaikka kyllä tietysti enemmänkin porukkaa olisi paikalle mahtunut. Aloitettiin ohjelma pienellä metsälenkillä, jonka Ellakin jaksoi tosi reippaasti kävellä. :) Seuraavana oli vuorossa koirien nakinsyönti-kilpailu. Noin 5 metrin mittaiselle matkalle laitettiin 10 nakinpalaa, jotka oli kaikki tarkoitus syödä mahdollisimman nopeaa. Ronja sijoittui ajalla 24 sekuntia kuudenneksi. Blues oli nopein hienolla ajallaan 15 sekuntia! Hyvä Blues!! :)

Sitten olikin aika laittaa koirat autoihin huilimaan ja siirtyä itse sisälle. Kahvi, piparit ja joulutortut maistuivat hyvälle pihalla touhaamisen jälkeen. Sitten oli vuorossa BerniVisa ja perinteinen Vuoden Koira 2008 -äänestys, jossa saa äänestää ketä vain Etelä-Pohjanmaan Berniä, joka omasta mielestä ansaitsee kyseisen palkinnon. Tänä vuonna eniten ääniä sai Bettina. Paljon onnea Bettina!! :) Pikkujoulussa oli myös eläintarvikekierrätys, johon mekin veimme hyväkuntoisia, tarpeettomaksi jääneitä tarvikkeita. Niistä sai sitten kukin ottaa haluamansa ja loput toimitetaan löytöeläinkotiin tai muuhun vastaavaan paikkaan. Ideoita kohteesta otetaan vastaan! :) Lopuksi pikkujoulussa jaettiin joululahjat. Meiltä oli tuotuna kaksi lahjaa, joten saimme Ellan kanssa molemmat omat lahjat. Toisesta lahjasta löytyi erittäin hyväksi havaittu mikrokuitupyyhe, johon on tosi hyvä pyyhkiä koirien tassut lenkin jälkeen. Toisesta paketista löytyi hieno punainen lyhty ja puruluu. Kiitos näistä kivoista lahjoista antajilleen! :) Alla vielä kuvat pikkujoululahjoistamme ja pikkujoulukuvia löytyy lisää Galleriasta.

Eilen käytiin koko perheen voimin katsomassa huomenna 5-viikkoa täyttäviä leovauvoja, joista siis yksi tyttönen muuttaa joulun jälkeen tänne meille. Olivathan ne suloisia pakkauksia ja Ella ja Oonakin niitä kovasti halailivat ja pitivät sylissään. :) Nyt saisikin jo ruveta kaivelemaan omien koirien vanhoja pentupantoja yms. tarvikkeita esille ja ostaa ne mitä ei omasta takaa löydy. Ainakin uusi talutin pitää ostaa pennulle, kuin myös omienkin koirien taluttimet uusia ja ruokakuppi telineineen täytyy hommata. Se nyt ei tosin tule ihan heti pennulla tarpeeseen... :) Johan tässä alkaa pennun tulo tuntua ihan todelliselta ja sinne jouluun on niiiiin pitkä aika!! Pennun nimeäkin on mietitty ja ainakin Ella on jo oman vakaan päätöksensä sen suhteen tehnyt.

Dolly on viime aikoina pissaillut aina lenkillä useasti. Sisällä kyllä pystyy pidättämään pitkiäkin aikoja, mutta pihalla tulee sitten useat pissat. Alkuun ajattelin sen olevan vain jotain normaalia merkkailua tms., kun juoksutkin tulee tässä vuoden vaihteessa, mutta pissailun jatkuessa alkoi se vaivaamaan omaa mieltä. Dollylla kun on ollut nuo virtsakivet vaivanaan ja on niiden vuoksi leikattukin vajaa kaksi vuotta sitten. Varmuudeksi otin aamulla pissanäytteen ja Janne vei sen eläinlääkäriin tutkittavaksi. No, ikäväksi näytteessä oli paljon virtsakivien kiteitä ja Dolly syö nyt sitten loppuikänsä virtsakiviä ehkäisevää ja niitä hajottavaa erikoisruokaa. Kuukauden päästä pitää viedä eläinlääkäriin uusi pissanäyte ja samalla Dolly sitten kuvataan, että nähdään ovatko mahdolliset kivet hajonneet vai pitääkö ne leikata pois. Nyt vain toivotaan kovasti, ettei isoja kiviä ole muodostunut ja että uusi ruoka tehoaa!! Viimeksihän ennen leikkausta Dollylta tuli pissatessa kaksi isoa sormenpään kokoista virtsakiveä ja lähemmäs kourallinen mokomia otettiin leikkauksessa pois. Surku käy meidän Mummelia, jolle ei mitään vaivaa toivoisi. :(

Muuten täällä elellään normaalia arkea sitä suurta joulupäivää ja silloin tulevaa perheenlisäystä kovasti odottaen!!

25.11.2008

Ronjan Eestin valiotodistus ja ruusuke tulivat tänään! Ronja poseeraa kuvassa rennosti kaunis ruusuke kaulassa! :)

24.11.2008

Viime viikot on olleet muka niin kiireisiä ja monenmoista hulinaa täynnä, mutta ei tässä nyt mitään niin ihmeellistä ole sitten kuitenkaan tapahtunut. Tai no, 6.11. syntyi tähän kilometrin päähän Lionstar's kenneliin kahdeksan suloistakin suloisempaa leonbergin vauvaa, joiden kasvua olen ilokseni saanut seurata. :) Kovasti meidän perhe odottaakin jo joulua, sillä joulun jälkeen näistä pennuista yksi tyttönen muuttaa meille. <3

Alla on kuvat Oonasta ja Ellasta hoitamassa neljä päivää vanhoja pentuja. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Tässä vielä tuoreempi kuva kolmesta pennusta kahden viikon ikäisinä.

Kiitos kuvista Yvonne!!

Ollaan lenkkeilty ahkeraan ja saatiinpa torstaina metsälenkille seuraksi Zico ja Yvonne. Ronja ja Zico nauttivat lenkistä, kun saivat juosta vapaana pitkin metsätietä. Dolly joutui tyytymään lenkkiin flexin päässä, -meidän Mummeli kun häipyisi heti tilaisuuden tullen lintumetsälle... Kiitos lenkkiseurasta Zico ja Yvonne sekä flexin lainasta! Otetaan pian uusiksi!

Perjantaina käytiin sama lenkki oman perheen voimin. Kuvia lenkistä löydät Galleriasta sekä Dollyn ja Ronjan gallerioista.

Eilen sunnuntaina oli Jyväskylän näyttely, johon meidän piti lähteä koko perheen voimin. Ikäväksi Ella ja Oona sairastuivat vatsatautiin perjantaina eikä me aikuisetkaan oltu ihan täysin kunnossa, joten reissu jäi meidän osalta tekemättä. Koitin saada Ronjalle näyttelyyn kyytiä ja kaitsijaa, mutta kaikilla tuntui olevan autot täynnä tai jotain muuta estettä. Olin jo tyytynyt siihen, että näyttely jää nyt sitten Ronjaltakin kokonaan väliin, kunnes Maija soitti illalla yhdeksän jälkeen. Maija sai kyydin itselleen ja Ronjalle doggi-ystävänsä kyydissä ja lupasi lähteä näyttelyyn Ronjan kanssa!! Suuret kiitokset kaikesta Maija!! On se mahtavaa omata näin ihana Ystävä!! Paljon kiitoksia myös Raimolle, jonka kyydissä Ronja pääsi Jyväskylään!

Kuulemani mukaan Ronja käyttäytyi ihan mallikkaasti, vaikkei oma mamma ollutkaan matkassa mukana. Kehässäkin oli mennyt hienosti, mitä nyt juoksu liukkaan lattian päällä olevalla matolla ei Ronjan mielestä ollut vissiin niin kovin kivaa...

Bernit arvosteli tiukka ruotsalainen berninpaimenkoirien erikoistuomari ja kasvattaja. Pääosin jaettavat nauhat olivatkin väriltään sinistä ja keltaista... Bernejä oli ilmoittautunut näyttelyyn 83, joten Ronjan saamaan punaiseen nauhaan eli Erittäin Hyvään olemme erittäin tyytyväisiä! Suuret kiitokset vielä Maijalle hienosta handlauksesta!!

Jyväskylän reissaajat olivat kuuden aikaan Maijan kotona Peräseinäjoella, josta Janne haki Ronjan kotiin. Olihan Ronja iloinen kotiintulosta ja loppuillan nukkuikin sikeästi reissuväsymystä pois. :)

Illaksi ja yöksi odotettiin tänne meille Nurmoon kovaakin myrskyä ja laitettiin kynttilöitäkin jo valmiiksi palamaan, jos sattuu sähköt menemään. Sähköt eivät kuitenkaan katkenneet, eikä myräkkä mikään älyttömän kova ollut. Lunta on nyt maa valkoisena, mikä kyllä piristää paljon! Toivottavasti se ei ole heti sulamassa pois...

Mukavaa marraskuun loppua kaikille!

1.11.2008

Taas viikot vierii, eikä meidän katraan kuulumisia kuulu... Tässä jälleen viime aikojen kuulumiset kerralla.

Ensilumi satoi eilen. Toivottavasti kunnon talvi tulisi pian ja nämä loskasäät olisi nopeaa ohi!

Aiemmin kertomani Ronjan valeraskaus meni noin viikossa itsellään ohi, eikä sen kummempia poppaskonsteja onneksi tarvittu. Dollykin pikkuisen oireili valeraskautta parina yönä kaivamalla pesää koirien sänkyyn, mutta ei onneksi mitään sen kummempaa.

Viime lauantaina saimme luoksemme Maian ja Lunan, ystäväni Saijan bernitytöt. Saija oli joutunut sairaalaan poikansa kanssa, joten minä lupasin ottaa Maian ja Lunan hoitoon ja laittaa ne illalla näyttelykuntoon ja viedä seuraavan päivän Seinäjoen kansainväliseen näyttelyyn. Ensin oli kuitenkin vuorossa Etelä-Pohjanmaan Kennelpiirin järjestämä Lakeuden Veteraani Show, johon Yvonnen Daffe-leo oli saanut kunnian osallistua ja minä, Päivi ja Jutta pääsimme "Daffen kannustusjoukoiksi". Lakeuden Veteraani Showhun kutsutaan ROP-veteraanikoiria ja viime vuoden kilpailun kolme parasta. Kilpailu suoritettiin parikilpailuna, eli aina toinen koira pääsi jatkoon seuraavalle kierrokselle. Kilpailun tuomaroi Seinäjoen näyttelyn tuomareista kolme aiemmin valittua ulkomaalaista tuomaria. Kilpailun voitti jo kolmatta kertaa peräkanaa 14-vuotias tiibetinspanieli. Daffe oli upea näky lavalla, vaikka ei sijoituksille asti päässytkään.

Tämän jälkeen oli vielä tuomari-illallinen ravintolassa, johon osallistui kaikki Seinäjoen kansainvälisen näyttelyn tuomarit.

Ruoka oli tosi hyvää ja seura vielä parempaa!! Ilta hurahtikin tosi äkkiä jutellessa, mutta kotiin piti malttaa lähteä ihmisten ajoissa, että jaksaa aamulla nousta näyttelyyn. Kiitos ihanasta illasta Yvonne, Päivi ja Jutta sekä tietysti komea pappa Daffe!

Tässä vielä kuva Daffesta ja meidän seurueesta.

Kotona oli vielä pestävänä ja laitettavana Maia ja Luna näyttelykuntoon. Puhtaat ja kauniit tyttösistä tuli, vaikka vähän pitikin tuumailla miten näitä koiria pitäisi kuivata ja harjata, että saisi turkin hyvin, Ronjan turkki kun on aivan erilainen laittaa, -niin hullulta kun se kuulostaakin. :) Hyvin silti meni ja tyttöset oli kyllä aivan mahtavia pestäviä ja kuivattavia! Seisoivat niin nätisti paikallaan koko pitkän session ajan. :) Vihdoin oli kaikki huomista näyttelypäivää varten valmiina ja tämä mamma pääsi nukkumaan.

Aamulla Yvonne sekä Daffe- ja Safiira-leot tulivat hakemaan meidät näyttelyyn. Janne, Ella ja Oona tulivat sitten myöhemmin näyttelypaikalle Yvonnen miehen Mikon ja Daniela-tyttären kanssa meidän autolla. Matkalla koukattiin vielä Mirva kyytiin ja ajeltiin tämä noin 10 kilometrin matka näyttelypaikalle.

Parkkipaikan saaminen näyttelypaikalla onkin sitten melkein jo oma tarinansa... Järkkäri toisensa jälkeen ohjasi Yvonnen ison auton eri paikkaan, mihin sen saisi parkkeerata, kunnes taas toinen järkkäri tuli sanomaan, ettei missään nimessä tähän saa parkkeerata. Kolmas parkkeeraus oli sitten vihdoinkin kaikkien järkkäreiden mieleen ja päästiin roudaamaan suurta lastiamme, -tai siis paremminkin mun suurta lastia kehän laidalle. Paljon paljon kiitoksia Yvonne ja Mirva kaikesta avusta sunnuntaina!!!! En voi tarpeeksi kiittää avustanne tuon tavaramäärän kanssa, mun kädet ei ois millään riittänyt yksin!! KIITOS!! Kehän laidalle siis päästiin ja  Yvonne auttoi vielä häkkien kasaamisessa ja Maija koirien pitämisessä. Kiitos vielä Maijalle ja kaikille muillekin kaikesta avusta päivän aikana!

Bernejä oli ilmoittautunut näyttelyyn vajaa 80, joten mulla oli tosi hyvin aikaa ennen kehään menoa, kun Maia ja Luna ovat peräkkäin narttujen avoimessa luokassa ja Ronja valioluokassa. Aika meni jutellessa tuttujen kanssa, joita olikin näyttelypaikalla tosi paljon.

Kävin myös katsomassa mustien suursnautsereiden kehän, jossa ystäväni Sessa oli uroksensa Viton kanssa Viton ollessa upeasti ROP ja saaden toisen sertinsä ja ensimmäisen Cacibinsa!! Onnea vielä tätäkin kautta Sessa ja Vito!! Nyt sitten vielä se kolmas serti hakemaan! ;)

Pian koittikin bernien avo-nartut ja Maian ja Lunan vuoro. Maia pääsi kehään kasvattajansa Pirjon kanssa ja sai sinisen nauhan. Seuraavana oli Lunan vuoro minun hadlattavanani. Luna sai punaisen nauhan eli EH:n, joita tuomari pääosin olikin koko päivän jaellut. Avo-luokassa sai vain kolme narttua ERIn, joten pääsimme Lunan kanssa osallistumaan vielä kilpailuluokkaan, mutta ei sijoituttu. Tosi iloinen olen kyllä Lunan puolesta, kun oli noin upea tyttö ja kiva handlata!!

Seuraavana olikin sitten jo Ronjan vuoro. Ronja sai ERIn ja sijoittui vielä noin seitsemästä valionartusta neljänneksi, mutta paras narttu -kehässä ei enää päässyt sijoituksille asti. Oli silti tosi hienosti noin isossa koiramäärässä!!

Tavaroiden saaminen autolle ja yleensäkin niiden autoon mahtuminen olikin sitten suuri haaste. Onneksi Yvonne, Mikko ja Daniela tulivat juuri paikalle ja olivat jälleen kerran valtavan suureksi avuksi!! Yvonne ja Mikko vievät meidän häkit ja rattaat autoonsa ja toivat ne vielä myöhemmin meille kotiin. Kiitos kiitos Yvonne!!! Olet kyllä korvaamaton!!

Pissatuksen jälkeen koirat saivat jäädä autoon odottelemaan, kun käytiin oman perheen kanssa syömässä näyttelypaikan ravintolassa. Sen jälkeen siirryttiin odottelemaan ryhmäkehien alkua, jossa 2-ryhmän kehään osallistui suursnautseri-Vito. Komealta poika kyllä näytti kehässä, vaikka tämä tuomari ei sijoittanutkaan Vitoa. Harmiksi mun kamera oli mennyt jo Yvonnen kyydissä Nurmoon, joten en saanut kuvia Viton ja Sessan ensimmäisestä isosta kehästä.

Kotona kerittiin hetki hengähtää ja katsoa Maian ja Lunan kimpsut kasaan, kunnes lähdettiin viemään ihanat hoitolapsoset omaan kotiinsa Seinäjoelle. Kyllähän tytöt oli onnellisia oman isännän nähdessään! :D

Maia ja Luna olivat kyllä ihania ja helppoja hoitolaisia ja tulivat meidän tyttöjen kanssa toimeen tosi hyvin! Kiitos Saija luottamuksesta! Maialle ja Lunalle terveiset ja isot halirapsuttelut!

Kuvia Maian ja Lunan vierailusta löydät Galleriasta ja näyttelykuvia Ronjan galleriasta.

Tämä viikko on mennyt lenkkeillessä ja parina iltana ollaan taas saatu Zicoa ja Safiiraa lenkkiseuraksi Yvonne-omistajansa kanssa. Torstaina oli Hyllykallion koira-aitauksella Etelä-Pohjanmaan Bernien tapaaminen, mutta me ei valitettavasti tällä kertaa päästy osallistumaan.

Oikein mukavaa valkoisen talven odottelua teille kaikille!

19.10.2008

Johan nämä viikot on taas menneet hulinalla ilman että tänne olisi kerinnyt kuulumisia kirjoittelemaan. Eipä tässä tosin nyt mitään maata mullistavaa ole tapahtunut, mutta kerrotaan nyt joka tapauksessa viime viikkojen kuulumiset.

Viikko sitten sunnuntaina oltiin koko perheen voimin Etelä-Pohjanmaan Bernien järjestämällä lenkillä Seinäjoella Hoikkasaaren laavulla. Aurinko paistoi ja sää oli muutenkin oikein lämmin ja mukava ja parin kilometrin matka laavulle taittuikin tuossa säässä kivasti. Janne ja Oona menivät rattailla lopun reitistä toista kautta ja minä, Ella ja koirat käveltiin muun porukan perässä Ellan vauhtiin tuota metsän pitkospuureittiä pitkin. Perillä laavulla paistettiin porukalla makkarat ja paluumatka autolle mentiin sitten koko perhe tuota lyhyempää metsätietä pitkin muun porukan palatessa samaa pitempää reittiä, mitä mentiinkin. Oli kyllä tosi kiva paikka ja hienot maisemat! Kiitos jälleen kaikille lenkkeilijöille kivasta päivästä!

Torstaina saatiin Ellan ja koirien kanssa lenkkiseuraksemme ystäväni Sessa ja suursnautserinsa Vito. Sessa vei meidät ihan uuteen paikkaan metsätielle lenkille, missä pääsi tosi hyvin rattaiden kanssa kävelemään. Ronja nautti lenkistä, kun sai juosta vapaana ja Dollykin, jota ei voi päästää irti, nautti uusista tuoksuista ja uudesta lenkkipaikasta. Kiitos kovasti mukavasta lenkkiseurasta ja uudesta lenkkipaikasta Sessa ja Vito!! Otetaan joskus taas uusiksi!

Myöhemmin samana iltana oli vuorossa Etelä-Pohjanmaan Bernien ja Pohjanmaan Leojen yhteiset näyttelytreenit. Sää olisi voinut olla paljon parempikin, nimittäin vettä satoi koko ajan taivaan täydeltä... No, ei me olla sokerista ja niin vain urhoollisina lähdettiin harkkoihin. Paikalle oli säästä huolimatta uskaltautunut yhteensä seitsemän koiraa, joista Ronja oli ainut berniedustaja. Aika pikaiseen koitettiin selvitä näyttelyharjoituksista, mutta silti kaatosateesta huolimatta on aina aikaa jäädä vaihtamaan kuulumiset ja muut turinat. :) Joten harkkojen jälkeen kotona sai vaatteista kyllä vääntää vettä sangollisen, jos ei toisenkin! Hyvät harkat oli ja tulipa koirien uusi fööni taas tarpeeseen! ;) Kiitos vaan kaikille säästä huolimatta paikalle uskaltautuneille ja Yvonnelle hyvistä vinkeistä! :)

Perjantaina lähdettiin Jannen ja koirien kanssa lenkille tuonne Sessan näyttämälle metsätielle. Lenkkiseuraksi lähti naapurin Jeri-koira emäntänsä Jaanan kanssa. Lenkki taittui mukavasti ja tulihan taas kuulumisetkin vaihdettua! Kiitos vain Jaana ja Jeri ja mennään toistekin yhdessä lenkille!

Eilen lauantaina oli taas pitkästä aikaa näyttelyt, johan viime näyttelystä onkin aikaa pitkät kuusi viikkoa. ;) Aamulla puoli seitsemältä tulivat Päivi ja Yvonne hakemaat mut ja Ronjan ja tiputtivat meidät ohikulkumatkallaan kasvattajapäiville Rengonharjun Teboilin pihaan. Sieltä meidät poimi kyytiinsä Maija ja Bettina, joiden kanssa matkattiin Hämeenlinnan ryhmänäyttelyyn. Kiitos kovasti kyydistä Päivi ja Yvonne!! Ihme kyllä meidän aikataulut meni näinkin yksiin, niin ei tarvinnut isännän herätä lasten kanssa noin aikasin viemään meitä tai Maijan erikseen koukata meidän kautta.

Näyttelypaikalla oltiin puoli yhdentoista maissa ja kerittiin näkemään avoimen luokan urosten kehä, joten meidän koirien vuoroon oli vielä hyvin aikaa.

Kehä oli tosi liukas! Kehässä meni nurkasta nurkkaan matto, joka oli teipattu ilmastointiteipillä parista kohtaa lattiaan kiinni. Ronja juoksi tosi hyvin valioluokan yhteiskehän juoksut, kun tuomari juoksutti kaikkia yhtä aikaa ringissä. Yksilöarvostelussa tuomari juoksutti kaksi kertaa edestakaisin maton päällä, eikä Ronja juossut yhtään hyvin vaan tosi hiljaa ja varovasti. En tiedä luistiko tuo matto sitten jotenkin lattiaa vasten teippauksista huolimatta, vai miksi Ronjan ja monen muunkin juoksu matolla oli niin tosi varovaista ja tehotonta. Valioluokassa oli neljä koiraa, joista kaksi sai ERI:n ja kaksi EH:n. Ronja oli EH3. Tyytyväisiä ollaan kyllä, mutta pikkuisen jäi harmittamaan nuo liikkeet, kun Ronja kyllä liikkuu hyvin. No, mukava päivä meillä oli ja olipa kiva päästä taas näkemään kaikkia tuttuja ja vähän reissaamaan! :) Kotimatka sujui hyvin koirien kuorsatessa auton takaosassa ja tuomarin nopean arvostelun ansiosta oltiin kotona ajoissa. Suuret kiitokset kyydistä ja matkaseurasta Maija ja Bettina!! Uusia reissuja suunnitellessa... ;)

Tämä päivä on mennyt lähinnä levätessä. Dolly oksenteli eilen illalla ja yöllä pari kertaa, mutta tämä päivä on mennyt onneksi ilman mitään suurempaa vaivaa. Aamulla oli Dolly vähän nuutuneen oloinen, mutta tuli illalla jo kerjäämään ruuan jämiä, joten taitaa meidän mummeli olla taas kunnossa! :)

Nyt odotellaan ensi sunnuntain Seinäjoen kansainvälistä näyttelyä, missä varmasti tapaa taas paljon tuttuja! Nähdään siellä!

6.10.2008

Eilen sunnuntaina tosiaan osallistuttiin Kiva Koirakansalainen-testiin, joka meni Dollylla ja Ronjalla läpi. Testi piti sisällään nämä kymmenen kohtaa:

1. Vieraan ihmisen hyväksyminen

Koira antaa vieraan ihmisen häiriöttä lähestyä ja jutella hetken ohjaajansa kanssa. Arvostelija kättelee ohjaajaa, mutta ei koske koiraan.

2. Koira istuu kauniisti silitettävänä

Ohjaajansa kanssa ulkoileva koira sallii ystävällisen vieraan ihmisen koskettaa itseään. Koira ei saa osoittaa arkuutta eikä vastahakoisuutta.

3. Tutkiminen ja hoitaminen

Koira antaa vieraan ihmisen- kuten omistajan tuttavan, eläinlääkärin tai trimmaajan- hoitaa ja tutkia itseään. Arvostelija tutkii koiran, harjaa tai kampaa sitä hieman, tutkii sen korvat ja etujalat.

4. Vetämättä kävely

Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa. Se saa olla ohjaajan oikealla tai vasemmalla puolella. Testiin kuuluu käännös oikealle, vasemmalle, ympärikääntyminen, yksi pysähdys matkan varrella ja sen lopussa.

5. Ihmisjoukon läpi kulkeminen

Koira käyttäytyy kohteliaasti jalkakäytävällä liikkuessaan ja on hallinnassa julkisilla paikoilla. Ohjaaja kulkee koiran kanssa useiden ihmisten ohi. Koira saa osoittaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan. Se ei saa osoittaa arkuutta, vastahakoisuutta tai ylenpalttista innostusta.

6. Istuminen ja maahanmeno sekä paikallaan pysyminen

Koira tottelee ohjaajan käskyjä istua ja mennä maahan sekä pysyy käskystä paikallaan. Koira istuu tai menee maahan, ohjaaja kävelee 6 m mittaisen liinan päähän ja palaa koiran luo. Ohjaaja voi valita, jättääkö koiran istumaan vai maahan.

7. Luoksetulo kutsuttaessa

Koiran on 6 m mittaisessa liinassa, ohjaaja kävelee noin 3 metrin päähän koirasta, kääntyy koiraa kohti ja kutsuu sitä. Koira tulee ohjaajan luokse kutsuttaessa.

8. Koirien kohtaaminen

Koira käyttäytyy hyvin toisten koirien läsnä ollessa. Kaksi ohjaajaa kävelee koirineen kohti toisiaan, pysähtyy kättelemään, vaihtaa pari sanaa ja jatkaa matkaa, Koirat saavat osoittaa vain vähäistä kiinnostusta toisiaan kohtaan.

9. Koiran reaktio häiriöön

Koira käyttäytyy rauhallisesti kohdatessaan erilaisia tavallisia häiriötekijöitä, Koira voi osoittaa lievää kiinnostusta, mutta ei saa joutua paniikkiin, haukkua tai olla aggressiivinen.

10. Omistajan odottaminen

Koiran voi jättää vieraalle henkilölle ja se käyttäytyy edelleen hyvin koulutetun koiran tavoin. Koira on 6 metrin mittaisessa liinassa, jota arvostelija pitää ohjaajan poistuessa 3 minuutin ajaksi.

Dolly ja Ronja suoriutuivat testin kaikista osista mallikkaasti. Dollyn kanssa nyt melkein tiesinkin kaiken menevän ihan ok, jos nyt ei satu joku jänis tai fasaani testialueelle tai jotain muuta ylivoimaista häiriötä. :) Dolly kun tekee mitä vain herkkujen eteen, niin nakit taskussani oli tarpeeksi suuri motivaatio kuuntelemaan mua ja tekemään mitä sanon. Ronjan kanssa vähän jännitti kolme ekaa kohtaa, neiti kun saattaa onnelliselle päälleen sattuessa olla hieman liian iloinen vieraita ihmisiä kohtaan. Tai omistajaa odotellessa saattaa tuo 3 minuutin aika käydä yllättävän pitkäksi ja sitten pitää keksiä hieman jotain omaa viihdykettä. Onneksi Ronja oli valeraskaudestaan huolimatta reippaalla tuulella ja testi meni läpi ilman mitään ongelmia! Näin meillä on nyt täällä kaksi Kiva Koirakansalaista. :)

Koirilla oli pitkä päivä, kun olivat tuon reilut kuusi tuntia kestäneen päivän mukana autossa odottelemassa ja noin puolessa välissä testiä suorittivat oman osuutensa. Lisäksi Dolly toimi avustajakoirana koirien kohtaamisessa noin 10 muun koiran testissä. Minä olin osana talkooväkeä hoitamassa milloin mitäkin tehtävää. Onnistunut ja kiva päivä meillä kyllä oli! Sääkin oli loppuajan vesisadetta lukuun ottamatta ihan kohtuullinen ja suurin osa koirista läpäisi testin. Suuret kiitokset kaikille teille treeniavusta, avusta sunnuntaina testipaikalla ja ihan vain kivasta päivästä! Kaikki sujui niin kun pitääkin ja fiilis oli hyvä!

Illemmalla kotona oli vielä Ronjan 4v. synttärit. Onnea rakas Ronjukkamme!! Ronja sai lahjaksi hienon puhelinnumerolla varustetun nimilaatan kaulapantaansa ja totta kai synttäreillä pitää kakku olla! Kermaviilillä kuorrutettu ja nakeilla sekä kuivalihalla koristeltu maksalaatikkokakku maistui koirille. :) Maha täynnä olikin hyvä mennä pitkän päivän päätteeksi nukkumaan ja varsinkin Dolly oli ihan poikki! Makasi sohvalla pyyhkeen alla Ellan peittelemänä ja kova kuorsaus vain kuului! :)

Ronjan synttärikuvat löydät Galleriasta.

Me kaikki, -etenkin Dolly ;) toivottamme teille lokoisia lokakuun päiviä!

4.10.2008

Onpas taas viime kuulumisien kirjoittelusta aikaa! Nämä päivät vaan menee niin tohinalla, ettei tunnu ajatus enää riittävän tänne asti... :) Koitan nyt kertoa viime aikojen kuulumiset tiivistettynä.

14.9. oltiin bernitreffeillä Paukanevan pitkospuilla koko perheen voimin. Janne ja koirat kiersivät muiden treffiläisten kanssa lenkin pitkospuilla mun, Ellan ja Oonan ollessa laavulla nuotionvahteina. Kiitos kaikille mukana olleille kivasta  päivästä!

Pyörähdettiin myös match showssa 18.9. saaliina Dollylla sininen nauha ja Ronjalla punainen nauha. Ronja pääsi vielä seitsemän viimeisen joukkoon, mutta sijoitusta ei tällä kertaa tullut. Ella osallistui Dollyn kanssa Lapsi & Koira -kisaan, josta tippuivat seitsemänsinä pois. Saivat hienosta esiintymisestä palkinnoksi mitalin ja karkkipussin. Ella handlasi Dollya hienosti ja kun oman vuoron odottelu välillä pitkästytti, pistivät Ella ja Dolly vierekkäin kehän laidalle istumaan. :) Meidän matkassa mukana oli myös Daffe-leo, joka osallistui veteraaniluokkaan. Tuomari oli vähän erikoinen, kun vain juoksutti juoksuttamistaan veteraaniluokan koiria ja karsi siitä juoksusta neljä jatkoon. Daffe jaksoi kyllä tosi reippaasti juosta, vaikka ei päässytkään sijoituksille asti. Kiva ilta meillä silti oli! Kiitos teille kaikille seurasta ja onnea vielä sijoittuneille!!

Kovasti ollaan syyskuussa harjoiteltu Kiva Koirakansalainen-testiä varten, joka on siis huomenna. Saas nähdä miten meidän Ronjan kanssa käy, kun Ronjalla on omasta mielestään pennut sängyn alla... Onneksi valeraskauden oireet alkaa jo hellittää, joten eiköhän normaali arki ilman leikkivauvoja pian koita!

Ollaan iloksemme saatu monena iltana lenkkiseuraksi Zico ja Safiira. On noi lenkit vaan mukavampi tarpoa säässä kun säässä hyvässä seurassa! :)

Huomenna juhlitaan Ronjan synttäreitä, kun meidän neiti täyttää hienot 4-vuotta!! On nämä vuodet menneet kyllä aivan uskomattoman nopeaa! Juurihan me ajeltiin Tyrnävältä auton takapenkillä pitkin pituuttaan nukkuva pikkuinen bernivauva. Paljon on Ronjan kanssa koettu, mutta toivottavasti vielä enemmän koettavaa on vasta edessä päin!! Olet meille kaikille hurjan rakas, Ronjukka!! <3

11.9.2008

Niin se syksy ja pimeät illat saapuivat... Aika menee niin siivillä, ettei tännekään kerkeä niin usein kirjoitella, kun ajatus olisi. Koitan nyt saada kerrottua viime viikkojen kuulumiset kerralla.

Perjantaina 29.8. oltiin koko perheen voimin tokoharkoissa häiriönä. Kerrankin saatiin olla oikein luvan kanssa häiriöksi! ;) Dolly-mummelista ei tosin paljon häiriötä saanut, se vain istui ja katseli mitä ympärillä tapahtuu. Ronjakin oli suht rauhallisesti, mitä nyt innostui aina välillä touhaamaan jotain. Oli kiva nähdä hienoja tokosuorituksia!

Tiistaina 2.9. alkoi Etelä-Pohjanmaan Bernien ja Pohjanmaan Leojen yhteiset Kiva Koirakansalainen-testin harjoitukset, jonne mukaan pääsi kummatkin neitoset eli Dolly ja Ronja. Harjoiteltiin testin eri osia, mm. istumista, maahan menoa, vetämättä kävelyä, paikalla oloa ja luokse tuloa. Kumpikin tyttö osasi tosi hienosti! Dollykin, jonka kanssa ei ole aikoihin tehty juurikaan mitään arkitottis-juttuja, muuta kuin omassa pihassa ja omaksi iloksi ja sitäkin viime aikoina hyvin vähän. Ja minäkin osasin yllättävän hyvin pitää ne nakit taskussa ja palkata vain lopuksi. ;) Tuossa itse testissä kun ei saa palkata koiraa herkuilla ollenkaan, vaan suullisesti.

Perjantai-iltapäivänä Yvonne ja leot Daffe, Safiira sekä Elisan Pontus tulivat hakemaan mut ja Ronjan kohti Vantaata, jonne koukattiin Jyväskylän kautta hoitamassa Lionstar's kennelin astutus. Jyväskylässä kaikki sujui niinkun pitääkin ja nyt odotellaan uutisia pennuista. Kovasti meillä kaikilla on peukut ja varpaat pystyssä, että näitä pentusia tulisi!!

Vantaalla haettiin vielä Yvonnen kummipoika Mikko 13v. ja mentiin Yvonnen siskon luo hoitamaan omat ja koirien iltatouhut.

Aamulla kuuden maissa lähdimme koirien kanssa pienelle aamukävelylle, jonka jälkeen ajelimme Helsingin satamaan. Olimme siellä hyvissä ajoissa ja koirat kerkesivät vielä jaloitella ennen laivaan menoa. Laivassa koirat olivat autossa, jossa niillä oli monta vesikuppia ja auton ikkunat auki. Hyvin tyytyväisiä ja rauhallisia koiria oli auto täynnä vajaan kahden tunnin laivamatkan jälkeen ja perillä Tallinnan satamassa koirat pääsivät vielä jaloittelemaan.

Löydettiin ihan hyvin perille näyttelypaikalle Lagediin, jonne Tallinnasta oli matkaa noin 20 km. Auto jouduttiin jättämään tien varteen tosi kauas näyttelypaikalta ja kaikkien kimpsujen roudaamisen jälkeen kyllä tarkeni!! Oltiin näyttelyalueella tosi ajoissa ennen berni- ja leokehien alkua. Yvonne kerkesi takoa Eestin näyttelysäännöt, jotka poikkeavat vähäsen Suomen säännöistä, moneen kertaan tähän kalloon, mutta ei ne tainneet siltikään ihan täysin iskostua perille asti! :D

Tietysti berni- ja leokehät olivat juuri niin päällekkäin, että kun Yvonnen koirien vuoro tuli, täytyi mun olla jo bernikehän reunalla odottelemassa Ronjan vuoroa. Oman kehän laidalta näin leokehään, mutta en silti pysynyt mukana tuliko Yvonnen koirille sertejä vai ei. Juuri ennen Ronjan vuoroa oli leokehä saatu päätökseen ja kuulin Yvonnelta upeat tulokset: Daffe ROP-vet ja näin ollen uusi Eestin Veteraani-Muotovalio ja PU2! Daffen Pontus-poika sai myös sertin ja oli kaiken huipuksi vielä PU1 ja ROP! Safiirakin sai sertin ja oli hienosti PN2! Onnea Yvonne ja Elisa!!

Nämä uutiset kuultuani oli Ronjan vuoro mennä kehään. Tuli Ronjalle mitä vain, oli reissu silti enemmän kuin onnistunut, joten hyvillä fiiliksillä mentiin! :)

Bernejä näyttelyyn oli ilmoittautunut 8 + 1 pentu ja tuomarina oli tiukka Maret Kärdi Eestistä. Ronja oli ainut suomalainen berni. Bernikehän alkupäätä en kerinnyt niinkään seurata, kun aika meni teltalla ja leokehän äärellä. Uroksia oli vain yksi avoimen luokan uros, junioriluokan narttuja viisi ja nuorten luokkaan oli ilmoittautunut yksi narttu, mutta se oli poissa. Eestissä junioriluokan koirat kisaavat omista juniori-serteistä, joten kun kuulin, että nuorten luokan narttu on poissa, tiesin, että jos Ronja saa ERIn, saa se myös Eestin sertin. Tässä vaiheessa meinasi vähän jännittää... :)

En kuullut tuomarin arvostelua, enkä tiedä olisiko siitä ollut mitään hyötyä vaikka olisin kuullutkin, tuomari kun arvosteli Eestiksi. Pitkältä tuntuvan ajan jälkeen ojensi kehäsihteeri meille vaaleanpunaisen nauhan ja Eestin sertiruusukkeen!! Fiilikset oli jotain aivan huippua, mutta eipä siinä paljon kerinnyt fiilistelemaään, kun alkamassa oli jo Paras Narttu-kehä, joka oli samalla myös Rotunsa Paras-kehä, koska niitä ERIn saaneita uroksia ei ollut. Kehässä oli Ronja ja junnuluokan voittanut narttu, muut eivät olleet saaneet ERIä. Tuomari juoksutti ympäri, yhdessä edestakaisin ja vielä ympäri, jonka jälkeen valitsi Ronjan Rotunsa Parhaaksi!! Nyt ei ollut tältä mammalta itku kaukana, mitään tälläistä ei kyllä edes uskallettu toivoa!!! :)

Kiitos Satu tästä rakkaasta Ronjasta, joka on ylittänyt kaikki odotukseni ensimmäisestä bernistäni!! Yhdessä ollaan koettu monenmoista pientä ja vähän suurempaakin ja toivottavasti koetaan vielä paljon lisää!! <3

Kerittiin syödä ja vähän shoppaillakin ennen ryhmäkehien alkua. Isoon kehään meni ensin Daffe BIS-veteraani -kehään ja sen jälkeen Pontus ja Ronja 2-ryhmän kehään. Ryhmäkehässä Ronja pääsi suomalaisen Gunnel Holmin tuomaroimana seitsemän joukkoon, mutta sen pidemmälle ei päästy. Oltiin kyllä enemmän kuin tyytyväisiä tähänkin!! :)

Tämän jälkeen alkoi leirin purku ja auton pakkaus. Oltiin Tallinnan satamassa sopivasti juuri tuntia ennen laivan lähtöä noin puoli seitsemän aikaan. Laivamatka meni taas hyvin koirien nukkuessa autossa. Väsyneinä, mutta erittäin hyvillä mielin ajeltiin kamalassa vesisateessa Helsingin satamasta takaisin Vantaalle Irinan asunnolle ruokkimaan koirat, jonka jälkeen uni maistui niin koirille kuin ihmisillekin! Eestin reissun valokuvia löydät täältä.

Sunnuntai-aamu alkoi yhdeksän maissa ja matka vei tällä kertaa Helsingin Tuomarinkartanoon kaikkien rotujen koiranäyttelyyn. Sinne oli tullut Nurmosta Päivi leojensa Rufuksen, Lyylin ja Fiinan kanssa. Leokehän kerkesin taas seurata melkein loppuun asti, kunnes oli aika siirtyä näyttelypaikan toiseen päähän bernikehän laidalle odottelemaan Ronjan vuoroa. Uutiset leokehästä olivat jälleen aivan huippuja!! Fiina oli ROP-pentu, Rufus PU2, serti ja uusi Suomen Muotovalio! Lisäksi vielä Lyyli PN1 ja VSP!! Paljon paljon onnea Päivi!!! Daffe, Safiira ja Pontus toimivat tänään kannustusjoukkoina ja hoitivatkin hommansa enemmän kuin hyvin! :)

Bernejä arvosteltiin kahdessa eri kehässä, pennut ja junnut eri kehässä muiden kanssa. Tämän takia Paras Uros-kehää sai odotella hetken aikaa ja arvostelujen lopulta jatkettua PU1 oli avoimenluokan komea Cuba. Valionarttuja oli paikalla neljä, joista Ronja sijoittui ensimmäiseksi. Paras Narttu -kehässä tuomari otti Ronjan jatkoon ja pienen säätämisen ja juoksutuksen jälkeen valitsi Ronjan Parhaaksi Nartuksi!!! Heti perään alkoi ROP-kehä ja Ronja oli upeasti VSP!!!

Olihan meillä viikonloppu, vau!! Kuvia Helsingin näyttelystä löydät täältä.

Näyttelystä päin käytiin läheisellä ABC:llä syömässä, josta ajeltiinkin sitten yhtä kyytiä kotiin Nurmoon. Kotona oltiin illalla kahdeksan maissa. Väsy painoi, mutta fiilikset oli edelleenkin katossa!! :)

Suuren suuret kiitokset Yvonne ja kummipoikasi Mikko onnistuneesta ja ikimuistoisesta Eestin reissusta ja koko viikonlopusta!! Kiitos myös Päivin laumalle sunnuntain kannustuksesta ja Irinalle koko viikonlopun majoituksesta!

Viime maanantaina oli taas Kiva Koirakansalainen-testin harjoitukset, johon meiltä lähtikin oikein kunnon sakki. Molemmat koirat pääsivät mukaan, samoin pikkuneidit Ella ja Oona. Toisella autolla matkaan lähti vielä siskoni perheensä kanssa. Dollyn kanssa testiä harjoitteli kummipoikani Aleksi 5v. ja välillä pikkuveljensä Elias 4v. opetti Dollylle istumista ja maahan menoa. Samalla lapset ja rattaat toimi hyvin häiriönä ja koirat saivat harjoitella reaktiota häiriöön, mikä on testin yksi osa. Aleksi ja Elias olivat tosi taitavia koirankouluttajia ja oli todella kivaa, kun tulitte mukaan!! :)

Ronja otti koko harjoitukset aika lunkisti makoillen, mutta tämä sallittakoon rankan viikonlopun reissun jälkeen! :)

Kuvia harjoituksista löytyy galleriasta sekä Dollyn ja Ronjan gallerioista.

Eilen illalla kokoonnuttiin porukalla pitämään pienet näyttelytreenit. Omat koirat eivät tällä kertaa osallistuneet, mutta kävivät treenien alussa vähän tutustumassa paikkaan ja muihin koiriin. Kiva kun saatiin päivän varoitusajalla noinkin monta koiraa paikalle ja toivottavasti treeneistä oli apua! :)

Ei muuta kun oikein hyvää ja lämpöistä alkavaa syksyä teille kaikille!!

28.8.2008

Tässä on viime viikot vietetty pääosin kotosalla leikkien ja lenkkeillen tutuilla lenkkireiteillä.

Viime lauantaina tehtiin koko perheen voimin reissu Valkeakoskelle kaikkien rotujen näyttelyyn, joka oli samalla Sveitsinpaimenkoirien erikoisnäyttelyä vastaava. Tämän takia bernikehä oli erillään muista kehistä ja autotkin sai mukavasti parkkiin ihan kehän viereen. Myös teltoille ja häkeille oli ruhtinaallisesti tilaa, joten mitään moitittavaa ei kyllä löytynyt! Sääkin suosi; ei satanut, muttei paistanut liikaa, että koiratkin tarkenivat hyvin.

Janne, Ella ja Oona olivat hetken aikaa näyttelypaikalla, kunnes jatkoivat matkaa Helsinkiin omille asioilleen. Dolly pääsi myös mukaan näyttelyyn, mutta harmikseni tajusin vasta kotona, ettei Dollysta tullut otettua yhtään valokuvaa. :( Tahtoo tuo näyttelyssä kuvaaminen keskittyä aina kehässä olevaan koiraan, joten eipä Ronjastakaan ole kuvia kehän ulkopuolelta. Harmittaa, kun ois ollut kiva saada meidän näyttelyreissulaisista kuvia!

Näyttelyyn oli ilmoittautunut "vaatimattomat" 88 berniä, joten suuria odotuksia meillä ei ollut. Kaikenlisäksi tuomari oli tosi tarkka, eikä antanut vaaleanpunaisia nauhoja mitenkään liikaa... Iloksemme Ronja sai ERI:n. Valionarttuja oli kilpailuluokassa muistaakseni kahdeksan, joista tuomari sijoitti Ronjan neljänneksi. Oltiin tästä sijoituksesta tosi iloisia!! Paras narttu-kehässä oltiin vielä kuuden viimeisen joukossa, muttei ihan päästy sijoituksille asti.

Alla on kuva hienosta pyyhkeestä, minkä Ronja sai luokkasijoituksesta.

Pitihän sitä erkkarista ostaa muisto itselle, joten Sennekoirien myyntiteltasta ostin näin hienon numerolapunpidikkeen. Kyllä nyt kelpaa! :)

Jäin vielä näyttelypaikalle odottelemaan Jannea ja tyttöjä hakemaan mua ja koiria, joten näin bernikehän loppuun ja vielä parhaan sennenkoiran valitsemisen, joka oli upea berninpaimenkoirauros. Tämän jälkeen jaettiin vielä kiertopalkinnot sekä palkittiin vuoden harrastuskoirat. Onnea kaikille sijoittuneille ja palkituille sekä kiitokset kaikille teille kivasta päivästä ja seurasta! Johannalle ja Markolle jälleen kiitokset telttapaikasta! :)

Janne ja tytöt tulivat aika pian kehän ohjelman loputtua ja kotimatka alkoi. Ajettiin kotiin Tampereen kautta, josta napattiin kyytiin pikkusiskoni. Kotona oltiin iltakahdeksan aikaan ja seuraavana päivänä olevat Ellan 3-v. synttärijuhlien valmistelut alkoivat...

Viime tiistaina lähdettiin aamusta ajelemaan kohti Sysmää. Jannen piti lähteä töiden puolesta valvomaan sinne muutaman betonielementin näytteenotto ja päätettiin lähteä sitten koko perheen voimin reissuun. Koiratkin pääsivät mukaan, kun ei niitä voinut jättää pitkäksi päiväksi yksin kotiin. Tyttöset nauttivat olostaan autossa vesikupin kanssa ja tietysti pääsivät välillä jaloittelemaankin. Reissu oli mukava, vaikkei paljon muuta kerittykään tehdä työjuttujen lisäksi, kun käydä syömässä ja sukulaisissa Multialla. Mutta kyllähän tunnin kestävän näyttenoton valvomisen takia on kannattavaa ajaa 600 kilometriä...! ;)

Muuten ollaan tosiaan oleskeltu kotosalla ilman mitään erikoisempia juttuja. Ollaan leikitty ja touhuttu sisällä ja pihalla sen mitä säät on suosineet ja tietysti lenkkeilty. Tiistaina alkaa Kiva Koirakansalainen-testin harjoitukset, joihin ajattelin osallistua kummankin neitosen kanssa. Mielenkiinnolla odotellaan alkavia treenejä ja etenkin itse testin suorittamista... :)

Lämpöisiä elokuun viimeisiä päiviä teille kaikille!

14.8.2008

Viime lauantaina lähdettiin Yvonnen sekä leojen Daffen, Zicon ja Safiiran kanssa Tyrnävälle, josta matkattiin sunnuntaiaamuna Tornion kansainväliseen näyttelyyn. Näyttelypaikalla saatiin teltta hyvään paikkaan lähelle leo- ja bernikehää. Ensin oli vuorossa bernien arvostelu. Ronja sai EH:n ja sijoittui luokassaan kolmanneksi. Ronjan Mimmi-sisko voitti narttujen avoimen luokan ja sijoittui paras narttu-kehässä huimasti ensimmäiseksi saaden näin kolmannen sertinsä! Lisäksi Mimmi oli vielä ROP!! Hurjasti onnea Satu ja uusi Suomen muotovalio Mimmi Krista-handleria unohtamatta!!!

Osallistuttiin Ronjan kanssa vielä Ragdollsin kasvattajaluokkaan yhdessä Maren, Mimmin sekä Hanskin kanssa. Kennel Ragdolls oli päivän kahdesta bernikasvattajasta ensimmäinen eli ROP-kasvattaja ja sai kunniapalkinnon. Onnea Satu ja kennel Ragdolls! Onnea vielä Hanskin ekasta sertistä ja Sintun erinomaisesta luokkavoitosta! :)

Tämän jälkeen alkoi leokehä, jossa oli ensimmäisenä vuorossa Zico valiourosten luokassa. Zico sai ERI:n ja voitti luokkansa. Heti perään alkoi veteraaniurokset ja oli Daffe-papan vuoro. Myös Daffe sai ERI:n ja voitti luokkansa ollen ROP-veteraani, koska narttuveteraaneja ei ollut. Tämän jälkeen alkoi paras uros-kehä, jossa Yvonne oli Zicon kanssa ja minä esitin Daffen. Saksalainen tuomari selvitti kehäsihteerien kanssa PU-kehän alkaessa kauan jotain asiaa. Ilmeisesti tuomarilla oli suomalaiset näyttelysäännöt epäselvät. Lopulta aika pitkän odottelun jälkeen alkoi parhaan uroksen valinta ja tuomari otti ensimmäisenä Daffen jatkoon, seuraavana Zicon ja vielä kaksi muuta urosta. Tuomari sijoitti Daffen ensimmäiseksi ja Zicon toiseksi! Zico sai siis ensimmäisen Cacibinsa! Onnea Yvonne ja pojat!! :)

Narttuja oli sen verran poissa, joten nartut alkoivat valioluokasta, jossa oli Safiira toisen valionartun kanssa. Molemmat saivat ERI:n ja Safiira voitti luokkansa, joten oli samalla myös paras narttu 1. ja sai toisen Cacibinsa! ROP-kehässä oli siis Yvonnen Daffe ja Safiira, joista tuomari valitsi Daffen rotunsa parhaaksi! VAU! Uskomaton päivä!! Isot onnittelut Yvonne ja Daffe, Zico sekä Safiira vielä tätäkin kautta!!

Parin tunnin päästä alkoi BIS-kehä, johon Daffe osallistui BIS-veteraanien kehään sekä 2-ryhmän kehään, johon myös Ronjan Mimmi-sisko osallistui. Ronjan kanssa osallistuttiin BIS-kasvattajan valintaan edustaen Ragdollsin kasvatteja. Tällä kertaa sijoituksia ei tullut kennel Ragdollsille, Daffelle eikä Mimmille, mutta olihan kaikilta todella upeasti edustettu!!

Kotimatkalla poikettiin vielä Tyrnävällä syömässä ja pakkaamassa kimpsut. Kotona oltiin illalla kymmenen maissa. Olihan pitkä päivä, mutta kyllä vain kannatti!! :) Kiitos Yvonnelle ja Mikolle majoituksesta ja mukavasta viikonlopusta!

Tänään olikin jännittävä päivä, sillä mentiin Ronjan kanssa ensimmäistä kertaa silmätutkimukseen. Aiemmin päivällä tuli jännitettyä ystäväni Sessan suursnautserin Viton lonkka- ja silmätulokset. Turhaan jännitettiin, sillä niin Ronjan kuin Vitonkin silmät olivat terveet ja Viton lonkkakuvatkin lähtivät tosi lupaavina Kennelliittoon! Onnea Sessalle ja Vitolle! Nämä on aina niin ihania ja helpottavia uutisia!

Nyt ollaankin taas pitkästä aikaa viikonloppu omalla porukalla kotosalla. Toivottavasti nämä sateet hellittäisivät hetkeksi, että päästäisiin pihallekin touhuamaan ilman että kastutaan litimäriksi.

6.8.2008

Nyt alkaa reissuväsymys hellittää sen verran, että vois saada jotain järkevääkin kirjoitettua... :)

Viime torstaina lähdettiin Ronjan kanssa kaksistaan ajelemaan kohti Kuopiota tai tarkemmin Nilsiässä sijaitsevaa vuokramökkiä. Illalla samalle mökille saapui Yvonne Daffe- ja Safiira-leojen kanssa. Ilta meni katsellessa valmiiksi seuraavan päivän näyttelyjutut, laitellessa koiria näyttelykuntoon ja ihan vain istuessa ja jutellessa pikkutunneille asti. Aamukuuden jälkeen herättiinkin sitten vähemmän pirteinä vesisateeseen...

Huomattiin aamulla Yvonnen auton renkaan olevan aika tyhjä, mutta ajateltiin että päästään ajamaan sillä lähimmälle huoltoasemalle asti. Ei kuitenkaan päästy. Jouduttiin jättämään auto tienposkeen ja minä liftasin takaisin mökillemme hakemaan meidän farmariauton. Yvonne oli tehnyt sillä aikaa toimintasuunnitelman auton pakkaamisesta, joten siirrettiin vauhdilla kolme häkkiä, teltta, reput ja kolme isoa koiraa farmariautoon. Ihmeen hyvin kaikki mahtuikin kyytiin häkkien nojatessa etupenkkejä vasten, Ronjan ja Safiiran istuessa takapenkillä ja Daffen ollessa takakontissa pakatun teltan ja laukkujen kanssa.

Onneksi oltiin varattu matkaan reilusti aikaa, joten oltiin kaikesta huolimatta hyvissä ajoissa perillä näyttelypaikalla, jossa Päivi ja Paavo sekä leot Lyyli, Rufus ja Pontus olivat jo. Meidän koirat odottelivat autossa sen aikaa, että roudattiin kamalassa vesisateessa kaikki kimpsut kehän laidalle ja kastuttiin jo siinä vaiheessa aivan litimäriksi. Koirat sentään säilyivät kuivana vesisateen lakatessa hetkeksi, kun haettiin ne autosta.

Ensin oli vuorossa leojen arvostelu, jossa olikin upeata menestystä! Rufus voitti luokkansa ja oli paras uros 1. saaden toisen sertinsä, ensimmäisen Cacibin ja ollen vielä upeasti VSP! Veljensä Pontus sijoittui luokassaan toiseksi ja PU-kehässä neljänneksi ja Daffe-pappa oli upeasti ROP-vet! Safiira sijoittui valionartuissa kolmanneksi ja oli paras narttu neljäs, Lyyli sijoittui luokassaan neljänneksi erinomaisella. Onnea Päivi, Yvonne ja Elisa sekä upeat koiruudet!!

Leo-kehän loputtua oli bernikehässä narttujen arvostelu jo siinä vaiheessa, että sain hakea Ronjan ja siirtyä odottelemaan liejuisen kehän laidalle Ronjan vuoroa. Tuomari oli aika tiukalla linjalla ERI:en suhteen, ei niitä mitenkään liikaa jaellut. Valionarttuja oli kolme ja nämä kaksi ennen Ronjaa olevat saivat EH:n ja Ronja sai ainoana valionarttuna ERI:n! Paras narttu-kehässä oli muistaakseni jotain 5-6 koiraa, joista Ronja sijoittui upeasti kolmanneksi!! Edelle meni veteraani ja junnu, joten Ronja sai ensimmäisen Cacibinsa!! Vautsi Ronjukka!!

Hetken odottelun jälkeen alkoi BIS-veteraanikehä, johon Daffe osallistui noin 50 muun veteraanin kanssa. Tällä kertaa ei sijoitusta tullut, mutta olihan pappa upeata katseltavaa ja edusti rotuaan erinomaisesti!! :)

Näyttelyn jälkeen ajeltiin takaisin mökille ja otettiin matkalta Yvonnen auto, johon oli näyttelyn aikana korjaaja vaihtanut ehjän renkaan. Laitettiin mökillä märät häkit ja teltta katokseen kuivumaan illaksi. Ilta meni saunoessa ja juhliessa hienoa näyttelypäivää shampanjalla! :)

Lauantaina päivä alkoi taas leokehällä, jossa olikin tiukka ruotsalaissetä tuomaroimassa. Leopojat saivat kaikki erittäin hyvän Pontuksen sijoittuessa avoimen luokan kolmanneksi ja Rufuksen neljänneksi. Daffe oli ainut veteraani ja voitti näin luokkansa.

Valionartuissa Safiira sijoittui erinomaisella luokkansa neljänneksi ja Lyyli ensimmäiseksi ollen lopulta paras narttu 1. sekä ROP!! Onnea Päivi!! Tänään oli siis Daffen Lyyli-tyttären vuoro mennä isoon kehään edustamaan leoja 2-ryhmässä! Sijoitusta ei tullut, mutta olipa upeeta katsottavaa Lyylin esiintyminen!!

Hetki saatiin odotella ennen kuin bernien arvostelu alkoi. Tänään oli tuomarina suomalainen Harry Tast, joka antoi uroksista vain veteraanille erinomaisen, joten urosten serti ja Cacib jäi tänään jakamatta, kun juniori- ja veteraaniluokan koira ei voi vastaanottaa Cacibia ja tämä veteraaniuros oli jo Suomen muotovalio. Nartuista ennen valioluokkaa oli saanut vain junioriluokan koira ERI:n, joten mielessä kävi jääkö narttujenkin Cacib jakamatta. No, valionarttujen ensimmäinen koira sai EH:n, toinen sai ERI:n jonka jälkeen oli Ronjan vuoro. Mua jännitti ihan hulluna, oli jännittänyt jo koko päivän, vaikka vissiin vähän muuta yritin Yvonnelle vakuutella! :D Esitin Ronjaa "vähän liikaa", mutta niin vain saatiin ERI ja LUOKKAVOITTO!!! Tässä vaiheessa tein jo melkein voltteja kehässä ja meinasin tyyrätä paras narttu-kehään jo veteraaninartun ollessa arvosteltavana! :D Oli aivan huippu fiilis jo tässä vaiheessa ja se vain parani Ronjan sijoittuessa neljästä ERI:n saaneesta nartusta toiseksi!! Tänäänkin veteraani oli paras narttu 1., joten Ronja sai Cacibin!! HUH, olihan fiilikset!! Aivan uskomatonta!! :D

Ilta meni mökillä saunoessa ja testatessa mökin upea poreamme. Pakkailtiin enimmät tavarat kasaan huomista kotiin lähtöä varten ja koitettiin päästä ajoissa nukkumaan...

Sunnuntaiaamuna siivottiin mökki, laitettiin koirat näyttelykuntoon ja ajeltiin peräkanaa jo tutuksi tullutta reittiä näyttelypaikalle. Tänään oli ensin vuorossa bernien arvostelu. Tuomari oli saksalainen, joka jakoi vaihteeksi vaaleanpunaisia nauhoja paljon anteliaammin, kuin kahden edellisen päivän tuomarit. Valioluokan kolme narttua saivat kaikki ERI:n ja luokkavoiton vei tänäänkin Ronja! Paras narttu-kehän alkaessa tuomari otti koirista valokuvia. :D Päästiin Ronjan kanssa neljän joukossa jatkoon ja lopulta erikoisella sijoitustavalla kehäsihteeri huusi numerolta PN-kehän järjestyksen koirien seistessä paikallaan. Veteraani oli jälleen PN1 ja Ronja tuli toiseksi, joten meidän Ronjukka nappas kolmena päivänä kolme Cacibia, eli kaikki mitä oli jaossa!!! Mieletöntä!! :D :D

Aikalailla heti perään alkoi leokehä, joten ei kun Cacib kädessä tuulettaen leokehän laidalla olevalle teltalle laitteleen leopojat valmiiksi. Ekana kehään meni avoimen luokan urokset Pontus ja Rufus. Pontus sai erittäin hyvän ja sijoittui luokkansa kolmanneksi. Rufus vei luokkavoiton erinomaisella laatuarvostelulla. Daffe sai veteraaniluokasta ainoana vetskuna ERI:n, joten oli ROP-vet! Onnea Daffe-pappa! Paras uros-kehässä Rufus sijoittui kolmanneksi saaden vara-sertin ja vara-cacibin, joten ei ollut kaukana Rufuksen kolmas serti ja valioutuminen! :D No, hyvää kannattaa odottaa! ;) Daffe sijoittui hienosti paras uros-kehässä neljänneksi! Hienoa pojat ja onnea jälleen Päivi, Yvonne ja Elisa!! Valionartuissa Safiira sijoittui toiseksi ja Lyyli kolmanneksi ja samassa järjestyksessä tytöt sijoittuivat myös paras narttu-kehässä Safiiran saaden vara-cacibin. Onnea!

Leokehän jälkeen alkoikin aika pian BIS-veteraani -kehä, johon Daffe osallistui. Sijoitusta ei tullut, mutta olihan mahtavaa päättää kolmipäiväinen näyttelyreissu isoon kehään!!

Paljon kiitoksia Yvonne, Päivi ja Paavo sekä tietenkin Safiira, Daffe, Lyyli, Rufus ja Pontus mukavasta reissusta ja upeista näyttelypäivistä!! Reissu oli kaikin puolin unohtumaton ja ikimuistoinen ja olis ollut sitä ilman noita pystejä ja ruusukkeitakin! Iso kiitos ja halaus teille! On ihanaa kun on ystäviä, joiden kanssa nauttii olostaan pitkän päivän jälkeen kengät ja vaatteet likomärkinä! :) Toivottavasti otetaan joskus taas uusiksi!!

Kuopion koko upean kuvasaldon löydät täältä.

Tiistaina olin pitämässä Pohjanmaan Leoille viimeisen arkitokon, joka oli lähinnä aiempien koulutusten kertausta. Koulutuksen päätteeksi leoväki yllätti mut täysin antamalla mulle hienot bernimukit ja ensimmäiseltä koulutuskerralta otetusta kuvasta tehdyn kortin! Kiitos kovasti!! Mitään tälläistä ei olisi tarvinnut! Teille oli mukavaa pitää koulutuksia, kun ohjaajat kuuntelivat ohjeita ja koirat sekä ohjaajat ;) edistyivät kerta kerralta!! Kiitos kovasti ja nähdään taas syksyn yhteisissä harjoituksissa bernien kanssa!! :)

Tänään saatiin illalla lenkkiseuraksemme Yvonne ja Safiira, joten lenkki meni taas siinä sivussa höpötellessä! :) Kiitokset jälleen kivasta lenkistä!

Lämpöisiä elokuun päiviä teille kaikille!!

30.7.2008

Onpas viime kuulumisien kirjoittelusta taas mennyt hetki! Ollaan nautittu kesän helteistä kun niitä vihdoinkin saatiin! Pääasiassa Ronja on köllötellyt pihalla varjossa tai sisällä vilpoisessa vintissä. Dolly taas rakastaa aurinkoa ja heti aamulla siirtyy nukkumaan keittiön lattialle, johon aurinko paistaa ikkunasta kapealta soirolta.

Torstaina järjestettiin Match Show tässä meidän lähellä ja tottahan sinne piti lähteä koko perheen voimin viettämään hääpäivää! ;) Ekana oli vuorossa Lapsi & koira-kisa, johon osallistui meidän pian 3v. täyttävä Ella Dollyn kanssa. Ella vei Dollya oikein hienosti, nosti kädellä mahan alta Dollyn seisomaan ja palkkasi lihapullilla ja silityksillä. Edestakaisin-juoksussakaan ei haitannut pikkuhandlerin kaatuminen, vaan juoksu jatkui yhtä iloisesti! Ella ja Dolly sijoittuivat upeasti noin parinkymmenen lapsen joukosta kolmansiksi!!

Pian sainkin juosta jo pikapikaa veteraani-kehään, jossa sain kunniakseni handlata Yvonnen Daffe-leonbergin ihan oman harjoituksen kannalta. :) Veteraaneja oli ehkä noin 15. Daffe jäi ilman sijoitusta, taisi siellä hieman pienemmät koirat sijoittua palkinnoille... :)

Seuraavana oli vuorossa Ronja, joka meni jättirotujen kehään ja sai punaisen nauhan. Kilpailuluokassa Ronja sijoittui kolmanneksi ja sai palkinnoksi hienon ruusukkeen, ruokapussin ja koristelautasen.

Viimeisenä oli vuorossa Dolly, joka osallistui isojen koirien kehään ja sai myös punaisen nauhan. Kilpailuluokkaa saatiinkin odotella kauan, eikä siellä tullut enää Dollylle sijoitusta.

Oli tosi hieno päivä! Kiitokset kaikille seurasta!

Tiistaina olin taas pitämässä Pohjanmaan Leoille arkitottelevaisuuskoulutusta. Paikalla oli tällä kertaa kolme koiraa, jotka saivatkin oikein tehotreenit! :)

Torstaina lähdetään Ronjan kanssa ajelemaan kohti Kuopiota ja siellä olevia kolmen päivän näyttelyitä. Tämä onkin mun "kesälomani", sillä aion uskaltaa poistua kotoa noinkin pitkäksi aikaa ilman lapsia! :D

Tässäpä meidän kuulumiset lyhyesti ja ytimekkäästi! :D Aurinkoista heinäkuun loppua kaikille!!

20.7.2008

Viime torstaina saatiin lenkkiseuraksi Cera- ja Safiira-tyttöset, kun Dolly ja Ronja aloittivat juoksunsa, eikä viitsi tuttua lenkkikaveria Zicoa kiusata tyttöjen ihanilla tuoksuilla. Kiitos taas kivasta iltalenkistä Yvonne, Cera ja Safiira! :) Kuvia lenkistä sekä aiemmasta kesäkuun lenkistä löytyy galleriasta.

Just tässä vasta alkoi kotiutumaan Vaalan mökkeilystä, kun jo taas piti ruveta pakkaamaan kimpsuja kasaan. :) Lauantaina kahdeksalta huristi meidä pihaan Fanni ja Lyyli-leo Tarun kyydissä. Tästä jatkettiin Fannin ja Lyylin sekä Ronjan kanssa matkaa Ylivieskaan kansainväliseen koiranäyttelyyn.

Näyttelyt pidettiin Ylivieskan raviradalla, johon sai jonottaa autojonossa ainakin vartin verran. Onneksi saatiin auto parkkiin lähelle sisääntuloa, ettei tarvinnut roudata kamoja taas toiseen päähän näyttelyaluetta. Ja onneksi nyt oli kärryt olemassa, joten ei tarvinnut tuon painavan häkin kanssa enää tuskailla. Tosin sen sijaan juoksunsa viikko sitten aloittanut Ronja keksi kaikkea kivaa oman päänsä mukaan, mm. joka koira ois Ronjan mielestä pitänyt käydä haistelemassa...

Kehä ja kehän ympärys oli onneksi hyväkuntoinen, vaikka olikin märkä. Oulun raviradalla olleen näyttelyalueen pohjan kunto kun vieläkin kummittelee mielessä... :D

Kiitos taas Johanna ja Marko, kun majoititte Ronjan hakaneuloin kasaan parsitun häkin telttaanne!! Ronjan näyttelyhäkistä kun laukesi vetoketju viime sunnuntaina, enkä saanut sitä aamun puolentunnin taistelusta huolimatta mitenkään kuntoon. Siinä aamulla lähdön lähestyessä löysin ison nipun hakaneuloja ja niillä on nyt sitten häkin toisen sivun rikki menneen vetoketjun jättämä aukko parsittu kiinni...

Sain handlattavakseni bernien narttujen avoimenluokan yhteiskehässä Ronjan siskon Mimmin Satun ollessa samassa kehässä Ronjan ja Mimmin Justiina-äidin kanssa. Mulla oli tuo monien koirien rakastama herkkupussukka vyötäröllä ja sen sisällä nakkeja. Mimmihän ois vaan ollut kuono siellä pussissa ja vaikka yritin kuinka siirrellä pussukkaa Mimmin lähettyville tai kauas Mimmistä, ei se oikein kerinnyt pitää jalkoja paikallaan seistessä ja juoksukin meni välillä hyppelyksi... En siinä lyhyessä ajassa enää viitsinyt ruveta säätämään pussukkaa pois, joten pahoitteluni Satu, että Mimmin esitys meni miten sattuu!

Bernikehä eteni tosi nopeaa! Bernejä oli yli 30, ja koko kehä taisi olla noin tunnissa ohi... Joten Ronjan vuoro koitti tosi nopeaa. Valionarttuja oli neljä ja kaikki saivat erin. Ronja sijoittui luokassaan kolmanneksi ja ekaa kertaa valioluokassa oleva Mare-sisko tuli hienosti heti perässä sijoittuen neljänneksi! Hienoa siskokset!! Paras narttu-kehässä sijoittui kolmanneksi Johannan ja Markon Nici, joka sai myös vara-sertin! Onnea!!

Tämän jälkeen oli vuorossa kasvattajaluokka. Kahdesta kasvattajaryhmästä Alpweidenin koirat veivät ensimmäisen sijan ja saivat kunniapalkinnon. Onnea kennel Alpweiden! Ragdollsin kennel oli siis toinen. Ragdollsia edusti upeasti Jerry sekä siskokset Mare, Ronja ja Mimmi.

Bernikehän loputtua olin lähdössä kiireellä juosten kohti toisessa päässä näyttelyaluetta olevaa leo-kehää, kun arvioidun aikataulun perusteella berni- ja leo-kehien piti mennä justiin päällekkäin ja olin luvannut mennä auttelemaan Yvonnea Daffen hadlauksessa paras uros-kehässä. Olin justiin lähdössä kovalla kiireellä, kun näin Fannin ja Lyylin, jotka sanoivat, ettei leojen arvostelu ala vielä hetkeen. Leoilla oli hidas tuomari ja meidän tuomari oli taas aivan älyttömän nopea, joten kerkesin rauhassa pakata kimpsut kasaan ja "muuttaa" leokehän lähelle, jossa saatiinkin odotella vielä pitkä tovi ennen leojen alkamista.

Yvonnen leoista ekana kehään meni Zico, joka sijoittui valiourosten toiseksi. Seuraavaksi oli vuorossa veteraanikehässä Daffe, joka sai erin ja luokkavoiton ja oli ROP-vet, kun veteraaninarttuja ei ollut. Heti perään alkoi paras uros-kehä, johon Yvonne meni Zicon kanssa ja minä sain handlata Daffea. Daffe on aivan täysin erilainen esittää, kun esim. Ronja. Tarvitsisin melkein molemmat kädet siirtämään Daffen yhtä jalkaa, tämän papan jalat kun ei tosiaankaan ole pienimmästä päästä! :) Ihan suht hyvin sain Daffen seisomaan, vaikka paremminkin se ois voinut onnistua... Muistaakseni kuudesta PU-kehän koirasta tuomari laittoi pois veteraanit, eli Daffen ja toisen vetsku-uroksen. Zico sijoittui PU-kehässä hienosti kolmanneksi!

Viimeisenä nartuista arvosteltiin avoimessa luokassa kyydissäni tullut Lyyli sekä valioluokan Safiira. Nartuista kukaan ei ollut saanut tähän mennessä eriä, joten nyt jännättiin ja toivottiin tosi kovaa eriä Lyylille, joka on sertiä vaille valio ja erin saaminen tietäisi sitä kolmatta sertiä. No, erihän sieltä tuli ja kyllä oli hienoa!! Safiira sai myös erin, joten paras narttu-kehässä olivat vain Lyyli ja Safiira. Safiira sijoittui ensimmäiseksi, sai Cacibin ja oli vielä VSP!! Lyyli sai tosiaan kolmannen sertinsä, valioitui ja sai vara-Cacibin! Onnea Yvonne & Zico, Daffe ja Safiira mahtavista tuloksista!! Paljon onnea uudelle Suomen muotovaliolle Lyylille & Fannille ja perheelle!! Kyllä oli hienoa olla näkemässä tuttujen koirien upea menestys!!

Käytiin Yvonnen, Danielan ja Fannin kanssa hakemassa koirien palkinnot ja kello olikin sopivasti sen verran, että BIS-veteraani -kehä oli kohta alkamassa, joten jäätiin Fannin kanssa katsomaan ja kannustamaan Yvonnen ja Daffen menoa isossa kehässä. Onneksi jäätiin, sillä Daffe oli veteraanien BIS-4!!! ONNEA YVONNE JA DAFFE!!!

Tämän jälkeen pakattiin autot ja lähdettiin juhlistamaan hienoa päivää juhla-aterialle Ylivieskan hampurilaisravintolaan. :) Kiitos siitä Yvonne, Mikko ja Daniela! Kiitos vielä Fannille ja Vainionpään perheelle seurasta ja pitkästä, mutta kivasta päivästä!!

Fannin kanssa ajeltiin parituntinen matka kotiin auton kyydissä kaksi Suomen muotovaliota ja väsyneet, mutta onnelliset omistajat! :)

Laitan tähän vielä kuvat näistä ihanista koirista, joiden menestystä tulee mielellään jäätyä seuraamaan ja kannustamaan näyttelyissä ja joita näkee ihan arkisissakin touhuissa. Onnittelut vielä kaikille mahtavasta päivästä!!

Näin hienojen kuulumisien jälkeen ei huvittaisi kertoa surullisia uutisia... Osa on varmasti ihmetellytkin, miksi kuvissa ja kuulumisissa näkyy vain Dolly ja Ronja... No, Nelly on saanut uuden kodin. Teimme tällaisen ratkaisun Nellyn itsensä parhaaksi, että aina niin iloinen ja uskollinen Nellymme saisi elää ansaitsemaansa onnellista ja stressitöntä elämää. Toivotamme Nellylle oikein pirteitä ja onnellisia päiviä uuden perheensä kanssa, johon kuuluu ihana koirakaverikin! Olet ajatuksissa ja vaikka ikävä onkin välillä sietämättömän kova, tiedämme, että saat nyt nauttia elämästäsi täysillä, niin kuin sun kuuluukin saada!! Ei me sua ikinä unohdeta ja toivottavasti säkään et meitä, vaikka jatkatkin parempaa elämää uuden isännän ja emännän kanssa. Eikä ero ole lopullinen, toivottavasti me tullaan sua vielä monesti näkemään!!

Kaikkea hyvää teille Nelly ja Nellyn uusi perhe!!!

17.7.2008

Nyt ollaan kotiuduttu Oulujärven reissusta ja nettikin taas pelittää muutaman päivän katkon jälkeen, kun vaihdettiin nettiliittymää.

Viime viikon keskiviikkona oltiin Ellan ja Oonan kanssa Etelä-Pohjanmaan Bernien treffeillä Seinäjoella Isosaaren leirikeskuksessa. Oli oikein kiva ilta ja koiriakin oli tosi kivasti paikalla! Omat koirat jäivät tällä kertaa kotiin tuoksumaan juoksulta, kun Dolly aloitti tänään juoksunsa ja oireiden mukaan Ronjakin aloittaa ihan pian. Oli mukava ilta, eikä tarvinnut tyhjällä mahalla lähteä kotiin! Kiitos kaikille paikalla olleille!

Torstaina lähdettiin koko perheen voimin Vaalaan mökille. Ronja nautti täysin rinnoin mökkeilystä, kun sai temmeltää vapaana pihalla! Meidän auringonpalvoja Dolly taas nautti auringonpaisteesta terassilla. Loppu perhe nautti hyvästä mökkeily-seurasta ja isännän kesäloman ensimmäisistä päivistä.

Lauantai-aamuna lähdettiin kahdeksan jälkeen koko perheen voimin ajelemaan mökiltä Oulun KV näyttelyyn. Dolly jäi juoksunsa takia mökille äitini ja tätini hellään hoivaan. Sää oli oikein mukavan aurinkoinen, mutta näyttelypaikka oli aivan märkää ja mutaista nurmikkoa. Housut oli polvia myöden aivan kurassa, vaikka kuinka yritti vältellä kuraisimpia paikkoja.

Saavuttiin paikalle juuri kun bernien arvostelu alkoi. Bernejä oli ilmoitettu sen verran paljon, että jäin seuraamaan leo-kehää samalla kun hain Ronjan näyttelyhäkin, joka oli tullut Yvonnen kyydissä Nurmosta Ouluun. Kiitos paljon häkin kuljetuksesta! Kerkesin seurata leo-urokset, jossa Daffe oli ROP-vet ja vielä huipusti PU2! Daffen poika Rufus oli PU4 ja pokasi vara-sertin, Rufuksen veli Pontus oli EH4. Lisäksi perästä päin kuultuna Safiira oli valionarttujen neljäs erinomaisella laatuarvostelulla sekä Lyyli voitti luokkansa ja sijoittui paras narttu-kehässä toiseksi ja sai vara-Cacibin! Onnea vielä tätäkin kautta!!

Leo-urosten jälkeen lähdin viemään näyttelyhäkkiä Ronjalle, joka odotteli Jannen ja Oonan kanssa Johannan ja Markon teltalla. Tässä hetkessä tuomari oli arvostellut jo berniurokset ja kehä eteni tosi nopeaa vauhtia, joten enää ei uskaltanut kovin kauas omasta kehästä lähteä. Pian koittikin valionarttujen vuoro, joita oli kaksi. Tämä toinen sai EHn ja Ronja ERIn, joten luokkavoitto tuli! Lisäksi paras narttu-kehässä tuomarin erikoisen sijoittelutavan jäkeen Ronja sijoittui neljänneksi ja suureksi yllätykseksemme sai vielä vara-Cacibin!! Ollaan ylityytyväisiä!! Odotukset ei olleet kovin kummoiset puolitiessä olevan turkin vuoksi sekä kahden mökillä rymytyn päivän päätteeksi!

Lisäksi Ronja osallistui vielä Ragdollsin kasvattajaluokkaan yhdessä siskojensa Maren ja Mimmin sekä eri pentueesta olevan Hanskin kanssa. Kennel Ragdolls sijoittui toiseksi ja sai kunniapalkinnon. Onnea Satu!!

Tästä olikin kiva alkaa pakkaileen kimpsuja kasaan ja suunnistaa takaisin 100 km:n päähän Vaalaan. Matkalla pysähdyttiin Muhoksella johonkin pieneen halppisvaateliikkeeseen ostamaan edes vähän siistin näköiset housut mulle, kun tyhmänä olin pakannut matkaan vain yhdet siistit housut ja loput mökkeilyyn sopivia mukavia nuhjuisia kotihousuja. Tämän näyttelypäivän jälkeen housut oli aivan yltäpäältä ravassa, eikä millään ois kerinneet enää kuivua huomiseksi. Onneksi löysin pikapikaa valittuna ja sovitettuna housut, joilla kehtaa seuraavana päivänä lähteä ihmisten ilmoille.

Perillä mökillä odotti lenkitetty ja special-huomiota saanut Dolly sekä lämmin ruoka, joka maistui tosi hyvälle! Kiitos äiti ja Jaana! :)

Illalla vielä innostuin siivoamaan ja pesemään auton, joka on ollut ajatuksissa tehdä jo ties kuinka kauan aikaa... Muuten ei saatukaan aikaan mitään erikoista, Ronja nukkui pitkät päikkärit kotiuduttuamme, että illalla jaksaa taas leikkiä ja remuta sekä nauttia vapaudesta!

Sunnuntai-aamuna kellot oli herättämässä seitsemältä. Onneksi viereisessä mökissä nukkuvalla äitilläni oli myös kellot herättämässä, muuten tää tyttö ois luultavasti nukkua posottanut makoisasti koko bernikehän ajan... Iso kiitos siis äitilleni aamuherätyksestä sekä tarpeeseen tulleesta aamukahvista!! Myös toisessa mökissä nukkuva Jaana-tätini oli kurkkinut mökkinsä terassilta oonko mä herännyt. Herätys siis todellakin toimi, vaikkei omat kellot ois olleetkaan herättämässä...! ;)

Pääsin hyvissä ajoissa Ronjan kanssa matkaan ja oltiin ajoissa perillä matkalla tien viereltä bongatusta hirvestä ja edessä kuppaavista karavaanareista huolimatta. Perillä näyttelypaikalla huomasin auton perätilassa olleesta peitosta, että Ronjankin juoksu on nyt sitten alkanut...

Bernejä oli paikalla vain reilut 20, joten kehä eteni todella nopeata! Ronja sijoittui valionarttujen kahdesta nartusta toiseksi, eikä paras narttu-kehässä enää sijoitusta tullut. Sen sijaan Ronjan kaunis Mare-sisko nappasi kolmen viikon sisään kolmannen sertinsä ja oli vielä VSP!!! Aivan mielettömän suuret onnittelut Satu ja Kaitsu & uusi Suomen muotovalio Mare!!! Marella aivan uskomaton putki päällä!!!

Tässä vaiheessa pitää mainita suuret kiitokset Johannalle ja Markolle teltan suojasta kumpanakin näyttelypäivänä!!

Valokuvien ottamisen jälkeen alkoi vesisade ja mun, Ronjan sekä aivan älyttömän painavan näyttelyhäkin matka autolle, joka oli tietysti aivan toisessa päässä näyttelyalueella, missä meidän kehä oli. No, vettä satoi täydeltä taivaalta ja tosiaan tavaraa riitti. Näyttelyalue oli aidan sisällä, josta oli tosi harvakseltaan rakoja ulos ja tietysti mun auto aidan toisella puolella. Positiivisella asenteella uskoin, että aidassa on rako lähempänä autoa, ettei mun tarvi lähteä ensin aivan päinvastaiseen suuntaan missä auto on, päästäkseni aidan toiselle puolelle. No, tuli sitten huomattua, että se lähin rako siinä aidassa on juuri siellä bernikehästä eri suuntaan, kuin missä auto on parkissa. Ja se häkki ja reppu painoi tosiaankin älyttömästi jo siinä vaiheessa, eikä vesisade ainakaan yhtään nostanut mielialaa!! Joten taisin siinä likomärkänä talssiessani yksin kantamusteni kanssa päästää ehkä muutaman ärräpään... Ehkä?! No, kun sitten totesin, että siinä aidassa ei todellakaan ole niitä rakoja siellä päinkään, nakkasin häkin aidan yli ja lähdin Ronjan kanssa kävelemään takaisin samaan suuntaan, mistä olin jo hyvän matkaa kävellytkin. Vihdoinkin päästiin autolle! Ronjakin oli sen näköinen, kun ois justiin tullut suihkusta, joten sitä vettä todellakin satoi paljon!!

Ajoin auton lähemmäs porttia ja menin vielä seuraamaan juuri alkanutta leokehää. Siellä tuomari ei kauaa koiria seisottanut kehässä. Komea Daffe-pappa oli taas ROP-vet ja PU2! Rufus sai tänään ensimmäisen sertinsä ja sijoittui paras uros-kehässä kolmanneksi! Lyyli oli VSP ja Safiira hienosti PN3!! Paljon onnea Päivi ja Lyyli & Rufus, nyt on Rufuksen sertihana aukaistu!! ;) Onnittelut Yvonne ja Daffe sekä Safiira!! Onnea myös Elisa ja Pontus! Oli teillä kaikilla huippu viikonloppu!!

Tässä vaiheessa olin hyvä etten jo kainaloita myöden likomärkänä! Kengistäkin ois varmasti saanut kaataa vettä... Kaiken huipuksi vesisade tais lakata heti leojen ROP-VSP -kuvien ottamisen jälkeen. Onneksi mulla oli autossa kuivat housut, sukat ja kengät, joten oli huomattavasti mukavampi ajella tunnin matka takaisin mökille kuivissa vaatteissa.

Matkalla muistin, että taisin jättää karstani maahan bernikehän laidalle. Soitin Yvonnelle, joka onneksi oli vielä näyttelypaikalla ja jonka auto oli bernikehän lähellä. Kiitos Yvonne, kun viitsit vielä käydä katsomassa löytyiskö meidän karsta ja nappasit sen talteen!!

Mökillä odotti jälleen lämmin ruoka ja ihana auringonpaiste! Ronja paineli suorinta tietä omaan rauhaansa nukkumaan viikonlopun näyttelyreissujen väsymystä pois.

Dolly tykkäs oleskella mökillä laiturilla ja oli jo menossa laiturin portaita pitkin veteenkin, kunnes tuli toisiin aatoksiin. Koitin sitten houkutella koiria uimaan, tosin huonolla menestyksellä... Vesi oli aika kylmää, joten ehkä ois koiratkin tulleet herkemmin veteen, jos oisin tarjennut mennä itsekin uimaan.

Jouni sai Dollysta uuden kalakaverin! :) Dolly haukkui aina Jounin tullessa veneellä kalasta ja halusi mennä rantaan katsomaan Jounin kalojen perkausta. Veneen kyydissäkin Dolly kävi veneen ollessa rannassa. Soutelemaan Dolly ei valitettavasti päässyt, vaikka ajatus oli kokeilla, mitä Dolly tykkäisi liikkuvasta veneestä. Dolly pääsi Jannen kanssa kahdestaan iltalenkeille ja nukkui tyytyväisenä terassin auringonpaisteessa tai terassin pehmoisella tuolilla. Oli ihana nähdä, kuinka koirat nauttivat mökkeilystä!

Koko maanantaipäivän Ronjasta ei näkynyt juuri vilaustakaan. Väsynyt mökkeilijä sekä näyttely-reissaaja vaihtoi terassin pöydän alustan rauhallisempaan pikkukammarin nurkkaan, pää sängyn alla! :) Illalla kotimatkan lähestyessä ja auton pakkaamisen alkaessa Ronja istui tiukasti auton vieressä ja hyppäsi aina takakonttiin mahdollisuuden sen salliessa! Neiti piti erittäin hyvin huolen, ettei vain unohdu matkasta!

Kuvia Kankarin mökkireissusta löytyy galleriasta, Dollyn galleriasta sekä Ronjan galleriasta.

Suuret kiitokset äiti sekä Jaana ja Jouni tosi mukavista Kankarin päivistä!! Parempaa ja mulle rakkaampaa kesäloman alkua ei ois voinut olla! Kiitos vielä kaikille teille "kankarilaisille", jotka teette Kankarista Kankarin!! <3

Muuten tässä ollaan reissun jälkeen koitettu opetella nauttimaan isännän kesälomasta, vaikka tuntuu että entistä enemmän joku meistä on aina menossa jossain! Janne on värkännyt reissun jälkeen kaks päivää kopterinsa ja lennokkinsa kanssa ja mä olin keskiviikkona illalla pitämässä Pohjanmaan Leoille arkitottelevaisuus-koulutusta. Leoja olikin tosi kivasti paikalla ja kaikki olivat aivan huippuoppilaita!! On tosi kiva pitää koulutusta, kun oppilaat on noin taitavia ja innokkaina mukana! Nähdään taas viikon päästä! :)

Muuten tässä ei ole kummoisempia suunnitelmia, vaikka kalenteri tuntuukin olevan täynnä monenmoisia juttuja. Koitetaan silti keritä nauttia Suomen kesästä ja toivotaan niitä aurinkoisiakin lomapäiviä!

7.7.2008

Oulun näyttelyjen paperit tuli tänään. Tai mulle tuli vain sunnuntain näyttelyn paprut, vaikka kummankin näyttelyn paperit piti olla samassa kuoressa ja ihan satavarmasti olin Ronjan ilmoittanut viikonlopun kumpaankin näyttelyyn! Onneksi muutaman puhelinsoiton jälkeen selvisi, että jostain syystä lauantain näyttelynumero oli jäänyt tulostamatta ja pois kuoresta. Ronjan ilmoittautuminen lauantainkin näyttelyyn on siis onneksi kunnossa, ja numerokin ehtii ajoissa perille.

Ronja raapi viime viikolla vähäsen toista korvaansa ja korva tuntui päällepäinkin tosi lämpimältä. Varasin oman mielenrauhan vuoksi ajan eläinlääkärille, jossa käväistiin tänään näyttämässä Ronjan korvia ja samalla punnitsemassa tuo meidän diettiläinen Dolly. Puntarin lukemat näytti oikein loistavalta kummankin tyttösen kohdalla! Ollaan ylityytyväisiä, kun Dollykin on vihdoin ja viimein saanut kauniit ja ennen kaikkea terveet mittansa takaisin!!

Eläinlääkäri katsoi Ronjan korvat, eikä niissä ollut mitään tulehdusta tms. vakavaa. Hieman punoittivat ja oli vähän likaiset viime viikon putsaamisesta huolimatta. Eläinlääkäri putsasi kummatkin korvat perusteellisesti ja laittoi korvatippoja, joita laitellaan vielä kotonakin. Onneksi korvatipoissa ei ole varoaikaa, joten saatiin Oulun näyttelyviikonloppuun "puhtaat paperit"! :D

Janne ja Ella lähtivät hakemaan autoon suksiboksia Oulun reissua varten, meillä kun on tuota tavaraa tulossa matkaan mukaan vähäsen enemmän... Farmariautoon pitää saada mahtumaan koirat, lapset, rattaat, näyttelyhäkki, isännän kopterit ja lennokit ja vielä omat ja lasten matkatavarat useammaksi päiväksi. Melkein pitäisi taas ottaa peräkärry mukaan, mutta ehkä tuon suksiboksin kanssa on kuitenkin mukavampi ajella...

Että tämmöistä meille kuuluu tälle päivälle! Odotellaan ilmojen lämpiämistä, että pääsis koirat ja uittajatkin taas uimaan! :)

6.7.2008

Koitetaas nyt urakoida kuulumisia vähän tiuhempaan tahtiin kuin kerran kuukaudessa, vaikkei tässä nyt mitään suurta ja mullistavaa ookkaan tapahtunut.

Perjantai-iltana lähdin uittamaan koiria. Samalle uimapaikalle tuli myös Päivi Rufuksen ja Fiinan kanssa sekä Yvonne Zicon ja Safiiran kanssa. Ensin koirat leikkivät vähäsen ja kahlailivat vedessä. Puolivuotias Fiina-leo ui jo kuin vanha tekijä, Dolly taas ei ollut yhtään kiinnostunut vedestä. Dollyhan on joskus noin puolivuotiaana keväällä mökillä juostessaan tipahtanut matalaan rantaveteen jään reunalta, josta pääsi kyllä heti omin voimin ylös ja jatkoi onnessaan juoksuaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mutta saattaa olla, että tuosta jäi Dollylle vähän epämieluisat muistot vettä ja uimista kohtaan.

Ronja vähäsen kahlaili vedessä, mutta mieluummin olisi vain juossut rannalla ja leikkinyt muiden kanssa. Laitoin omat koirat autoon antamaan uimarauhan muille ja siirryin kameran taa ottamaan kuvia, kun Fiina ja Safiira uivat hienosti!

Seuraavana tyttöjen lopetettua uintinsa tuli uimavuoroon Ronja ja Zico. Kumpikin vähäsen tuumi, että kannattaako tuonne veteen mennä... Ronja kahlasi aika syvälle, muttei kuitenkaan uskaltanut lähteä uimaan. Aika pian veinkin neidin taas autoon, että Zico lähtisi syvemmälle veteen, eikä jäisi rannalle missä Ronjakin tuntui paremmin viihtyvän.

Tässä vaiheessa koirien uimaan saamisen vuoksi Yvonne oli jo vaatteet päällä vedessä uimassa, minä olin melkein kaulaa myöden vaatteet päällä "kahlaamassa". Lopulta monien houkuttelujen ja kannustusten jälkeen Zico hyppäsi laiturilta veteen Yvonnen luo ja ui hienosti rantaan asti!

Alkuyön uinnin saldona oli siis kolme uinutta koiraa, kolme kahlaavaa koiraa sekä kolme likomärkää vaatteensa kastellutta koiran uittajaa! :D Kiitos Päivi ja Yvonne sekä koiruudet tästä hauskasta vaikkakin märästä kokemuksesta!! Otetaan pian uusiksi, mutta muistetaan ne uikkaritkin mukaan! :D

Lisää uimakuvia voit katsella täällä.

Lauantaina saimme kotiimme kylään valloittavan Maximuksen. Maximus pyörähti meillä Yvonne-omistajansa laina-auton tilan puutteen vuoksi Yvonnen menojen ajan ja matkasi sitten mun auton kyytissä leojen arkitottelevaisuuskoulutukseen, jota minä olin menossa pitämään. Maximus oli oikein reipas kyläilijä sille vieraassa paikassa. Hetken se katseli ikkunasta, että mihinkäs se Yvonne lähti, sitten kävi katsastamassa alakerran huoneet läpi ja kävi pari kertaa ulko-ovella sen näköisenä, että lähdetääs jo. :) Ja aika pian me sitten lähdettiinkin autolla kohti leojen arkitottis-koulutusta, jossa olikin paikalla mukavasti reippaita oppilaita!

Muuten meidän päiviin, tai tarkemmin vilpoisiin alkuöihin, kuuluu mukava uusi lenkkireitti, jossa Ronja saa juosta alkumatkasta vapaana. Yleensä Ronja ottaakin tästä ilosta kaiken irti ja loppulenkin neiti kulkee rauhassa mun perässäni luultavasti katuen sitä viimeistä ilospurttiaan, minkä juoksi pitkin peltoja pää viidentenä jalkana! :D

Vielä olisi isännällä edessä muutama työpäivä ennen kesälomaa. Perjantaina suunnistetaankin koko perheen voimin Oulujärvelle mökille, josta on ihan siedettävä matka ajella viikonlopun kumpanakin päivänä Ouluun koiranäyttelyihin.

Mukavaa ja aurinkoista heinäkuuta!!

29.6.2008

Onpas taas kuulumisien kirjoittelemisesta vierähtänyt liiankin pitkä aika, mutta johan tässä onkin ollut touhua ja tapahtumaa, ettei ole ajatuksen kanssa kerinnyt koneen ääreen juurikaan pitemmäksi aikaa istahtaa.

Kuukausi sitten lauantaina 24.5. aamukuuden paikkeilla startattiin auto ja suunnattiin jälleen kohti koirajuttuja, tällä kertaa matkan määränpäänä oli Oulaisten ryhmänäyttely. Janne oli viikonlopun oman harrastuksensa parissa menossa, joten me lähdettiin Ellan 2,5 v. ja Oonan 8 kk kanssa viettämään koiramaista päivää Ronja mukana.

Takapenkkiläiset nukkuivat suurimman osan matkasta, joten sain ajella yhtä kyytiä pysähtymättä koko reippaan kaksituntisen matkan ja perillä Oulaisissa oltiin hyvissä ajoissa puoli yhdeksän maissa.

Ennen bernien arvostelua oli vuorossa leot, joissa olikin monta tuttua: Päivin Lyyli ja Rufus, Elisan Pontus sekä Yvonnen Safiira ja vielä toinen Lyyli omistajansa kanssa. Olin luvannut auttaa koirien kanssa matkassa olevia Päiviä ja Elisaa sen minkä lapsilta kerkeän ja toivottavasti olin edes vähän avuksi! Hienot tulokset Päivin autolastilliselta tulikin, paljon onnea kaikille koirille ja omistajille!!

Koomisessa kesäkarvassa esitetty ja jopa bikinitkin kotiin jättänyt Ronja sai rakenteensa ansiosta erin ja sijoittui valionarttujen  kilpailuluokassa kahdesta osallistujasta toiseksi. :)

Päivä oli tosi mukava vaikkakin pitkä ja monenmoista 'äksöniä' siihen mahtuikin...!! Ella ja Oona olivat aivan huippuja näyttelykavereita! Siitä täytyykin kiittää kaikkia teitä jotka olitte jälleen kerran suurena apunani tämän katraani kanssa! Eritoten kiitokset Maijalle, Jaanalle ja Paulalle sekä aamun leoporukalle Päiville ja Elisalle!! Kiitos myös Onnin ja Bossen väki!!

Ella lähettää halit uudelle ystävälleen Hillalle ja kiittää Hillaa oikein mukavasta näyttelypäivästä!

Ennen kotimatkaa käväistiin vielä Oulaisten tuttujen luona kahvittelemassa. Kiitos Paula ja Tino tarjoiluista sekä seurasta kehän laidalla ja kaikesta avusta!

Lauantaina 7.6. oli vuorossa Harjavallan ryhmänäyttely. Edellispäivänä olin jo muka päättänyt, etten lähde koko näyttelyyn ollenkaan, mutta Maijan kanssa illalla vaihdettujen tekstiviestien jälkeen alkoi puolenyön maissa Ronjan pesu ja föönaus sekä näyttelykamojen pakkaaminen. Ei tainnut Maijalla olla kovin suuri työ puhua mua toisiin aatoksiin! :D

Näyttelypaikalla aurinko paistoi koko päivän kirkkaalta taivaalta. Bernit arvosteltiin kehässä viimeisten joukossa, joten kyllä tarkeni! Kehän laidalla ei tietenkään ollut varjopaikkoja, mutta onneksi saatiin lakanoilla hyvin varjoa häkkien päälle ja tuuli kuitenkin viilensi mukavasti.

Samana päivänä Joutsenossa oleva sveitsinpaimenkoirien erikoisnäyttely ja Tuurin kaikkien rotujen näyttely verottivat osallistujamäärää sen verran, että bernikehä eteni tosi joutuisasti. Edelleenkin totaalisen pohjavillaton, mutta sentään hyväreisinen ;) Ronja sai EH:n ja sijoittui valioluokan kolmesta nartusta kolmanneksi.

Tyytyväisiä ollaan, että lähdettiin reissuun! Teki itselle todella hyvää, vaikka nauhan väri ois ollut mikä vaan! :D

Bernien arvostelun loputtua mentiin kahvittelemaan, että jaksetaan ajella vielä kotiinkin. Siinä samalla soittelin ystävien näyttelytulokset Tuurista ja aivan uskomattomia tuloksia sieltä kuultiinkin! Sessan musta suursnautseriuros Vito sai ensimmäisen sertinsä ollen vielä upeasti ROP!! Onnea Sessa ja Vito!!!

Seuraavana kuulin puhelimessa Yvonnelta leokehän tulokset, jossa Yvonnen Daffe oli ROP-veteraani ja vielä huipusti ROP!! Yvonnen Safiira sai kolmannen sertinsä ollen samalla VSP ja vielä Zico sijoittui PU-kehässä neljänneksi!! Onnea Yvonne, Daffe-pappa, Zico sekä uusi Suomen muotovalio Safiira!! Lisäksi Päivin Lyyli-tyttö oli PN2, Päivin kasvatti ja Daffen poika Pontus sai toisen sertinsä ja Pontuksen veli Rufus erin!! Onnea Päivi sekä Elisa ja Pontus!! Suu loksahti auki ja silmät putosi päästä Yvonnen aloittaessa luurin toisessa päässä tämän uskomattoman litanian kertomisen ja tuntui ettei sille tuu loppua ollenkaan! :) Aivan uskomaton päivä teillä!! Harmitti, etten ollut paikan päällä näkemässä, mutta hengessä olin senkin edestä mukana!!

Lisäksi jo meidän saapuessa Harjavallan näyttelypaikalle tuli Tuurin näyttelystä tekstiviesti Johannalta, että Nici oli siellä ROP!! Onnea Johanna ja Marko & Nici!!

Kotimatka sujui yhtä mukavasti koirien nukkuessa tiukasti kylki kyljessä, vaikka niillä oli koko ison farmariauton takakontti ja kaadettujen takapenkkien tila käytettävissä. Ajettiin Maijan ja Juhan luo Peräseinäjoelle, josta Janne, Ella, Oona ja Dolly tulivat meidät hakemaan. Dolly ja Ronja nauttivat aidatusta pihasta täysin rinnoin Bettinan ja Topin seurassa ja me ihmiset nautittiin kahvipöydän herkullisista tarjoiluista! :) Valtavasti kiitoksia Maija ja Bettina tosi mukavasta päivästä, seurasta, kyydistä, avusta, kahvitteluista ja kaikesta!!! Oli aivan huippu päivä, vaikka tulokset ei olleetkaan niin huippuja!! Mutta eihän se menestys ookkaan se pääasia! :)

Muuten ollaan vietetty suht rauhallista kotielämää koirien kanssa kotosalla lenkkien ja leikkien merkeissä. Me ollaankin saatu komeaa lenkkiseuraa tässä lähellä asustavasta Zico-leosta omistajansa Yvonnen ja Danielan kanssa. Kiitos kivoista iltalenkeistä Zico, Yvonne ja Daniela!!

Tänä aamuna Yvonne ja leot Daffe, Zico sekä Safiira noukkivat mut kyytiin puoli kuudelta aamulla. Matkan määränpäänä oli Haukiputaan ryhmänäyttely, johon minä lähdin turistiksi ilman omaa koiraa!! Oli kyllä outoa, ja Ronja-reppanakin oli aamulla kuin puulla päähän lyöty, kun se ei päässytkään matkaan!

Perillä oltiin hyvissä ajoissa ja kehätkin oli aika reippaasti myöhässä, joten kerkesin seurata bernien paras uros kehän ja narttujen kehät kokonaan. Ronjan kaunis Mare-sisko sai toisen sertinsä ja oli vielä huipusti ROP! Onnea Satu, Kaitsu ja Mare!

Leokehän alettua ekana Yvonnen koirista osallistui Zico urosten valioluokkaan ollen ERI1. Heti perään oli vuorossa Daffe, joka osallistui veteraanikehään saaden myös ERIn ja näin ollen oli ainoana veteraanina ROP-vet! PU-kehään Yvonne meni Zicon kanssa ja minä sain kunnian esittää komean Daffen! Tulokset olikin huiput Daffen ollen PU2 ja Zico heti perässä PU3!! Onnea Yvonne!!! Ja paljon kiitoksia kunniasta handlata Daffea, -upeaa rotunsa edustajaa!!!

Vielä oli vuorossa Yvonnen Safiira, joka oli toista kertaa valioluokassa saaden ainoana narttuna ERIn ja oli näin ollen heti luokkansa voittaja ja PN1 sekä kaiken lisäksi vielä upeasti ROP!!! Onnea onnea!!! :)

Tässä välissä meillä oli taas tunti-pari aikaa, joten kerittiin hyvin siirtää leirimme ryhmäkehän lähelle, ottaa kuvia koirista ja ihan vaan istua ja ihmetellä näyttelyn menoa. :) Valitettavasti tällä kertaa ei Daffe eikä Safiira sijoittuneet enää isoissa kehissä, mutta Ronjan Mare-sisko oli mahtavasti RYP4! Hurjasti onnea!!!

Kiitos Yvonne, Daffe, Zico ja Safiira hienosta päivästä!!

20.5.2008

Lauantaina Lähdettiin Ellan ja Oonan kanssa Ilmajoen Match Showhun. Koirista mukaan lähtivät Dolly ja Ronja.

Mätsäripaikalla meitä odottivatkin jo Yvonne, Mirva ja Ellan ystävä Daniela Zicon ja Safiiran kanssa.

Ella 2,5 v. osallistui ensimmäistä kertaa lapsi & koira -kehään Dollyn kanssa. Tosi hienosti Ella talutti Dollya ja Dollykin oli rauhallinen, mitä nyt muutaman kerran meinasi lähteä kehän ulkopuolelle hajujen perään. Lapsi & koira -kehän tuomarina oli Peppi Pitkätossu ja Ella ja Dolly sijoittuivat kuudesta parivaljakosta neljänneksi! Hienosti meni tytöt!!

Seuraavana hetken odottelun jälkeen menin Dollyn kanssa x-rotuisten kehään, jossa Dolly sai sinisen nauhan ja sijoittui neljänneksi! Meidän ensikertalainen Dolly, joka oli kehässä kuin vanha konkari!! Tosin minä olin eka vähän hakusessa, että mitenkäs sitä Dollya esitetäänkään, kun ei ole berni... ;)

Dollyn sijoittumisen jälkeen oli jo Ronjan vuoro viereisessä isojen koirien kehässä. Pirjo tuli pitämään Dollya valokuvauksen ajaksi, kun minä juoksin hakemaan Ronjaa häkistään. Jotenkin jonkun avustamana Dollykin pääsi kehästään omaan häkkiin, kiitos kovasti avusta!! :) Ronja oli kehässä tosi levoton, ei malttanut juosta eikä seistä kunnolla. Syykin selvisi heti kehästä poistuttua; Ronjalla oli kova kakkahätä... Kaikkien sinisten nauhan saaneiden kehässä sitten maltettiinkin ottaa jo rauhallisemmin ja seistäkin paikalla, tosin vähän levottomin fiiliksin vieläkin. Ronja poistui kehästä kahden viimeisen joukossa, eli oli sinisten 5.-6.

Lopuksi oli BIS-kehä, johon osallistui Yvonne ja Safiira-leo. Upeasti heillä menikin Safiiran ollessa BIS2!! Onnea kauniille Safiiralle!! Mätsärin jälkeen jäätiin vielä Yvonnen, Danielan ja Mirvan kanssa kiertelemään Ilmajoen markkinoille. Valtavat kiitokset Mirvalle, joka olit korvaamaton apu Ellan ja Oonan sekä koirien kanssa!!

Sunnuntaina suunnattiin taas mätsäriin, tällä kertaa Nurmon Tanelinrantaan. Todella taitavalla auton pakkaamisella mukaan mahtui koko nelihenkinen perhe, kaikki kolme koiraa, kaksi näyttelyhäkkiä, yhdet vaunut ja ties kuinka monta reppua ja laukkua täynnä tavaraa!

Ella ja Dolly osallistuivat jälleen lapsi & koira -kehään. Kehän alkua odoteltiin pitkään ja itse kehäkin kesti tosi kauan! Ella meinasin jo puolessa välissä lähteä leikkimään, mutta jaksoi tosi hienosti pitkän kehän loppuun asti! Tällä kertaa ei tullut sijoitusta, mutta jokainen lapsi sai pienen pussukan palkinnoksi. Lähemmäs 15 upeaa pientä handleria oli koko kehä täynnä! :)

Täällä oli kehät isoille koirille, pienille koirille ja pennuille, joten meidän tyttöset olivat kaikki samassa kehässä. Ja tietenkin peräkanaa... Onneksi pääsin Ronjan ja Dollyn kanssa kehään jo etuajassa, niin sain itse esitettyä kaikki parikilpailussa, eikä omien koirien tarvinnut kisata tosiaan vastaan. Ekana kehään menin Ronjan kanssa, joka oli taas hyper-iloisella tuulella! Ei oikein olisi seisonut kuinkaan päin, eikä juoksustakaan meinannut tulla mitään. Saatiin sininen nauha.

Seuraavaksi oli vuorossa Dolly joka oli taas niin helppo ja ihana hadlattava, että!! Neiti seisoi kauniisti ja rauhallisesti paikallaan ilman turhia hömpötyksiä. Juoksussa meinasi pikkuisen lähteä liian innokkaana vauhtiin, mutta sekin saattaa olla mun moka, kun yritän vanhasta tottumuksesta juosta yhtä lujaa, kuin isomman Ronjan kanssa. Dolly sai punaisen nauhan.

Viimeisenä oli vuorossa vempula-vämpylä-Nelly. Mamma vaan hoki kehässä "seiso"-käskyä tajuamatta, etteihän Nellyllä ole sellaisesta sanasta tietoakaan! Seisomisesta ei siis tullut yhtään mitään ennen kuin ihan lopuksi, kun ymmärsin sanoa vain "paikka" kun olin asetellut Nellyn jalat. Johan meillä alkas sujua! :) Muutenkin Nelly-tinttaliisa oli aivan huippu, yllätti mut täysin! Odotin täyttä katastrofia ja ärhentelyjä ja kiukkuiluja, mutta ei mitään sinne päinkään! Vähän Nellyä jännitti, kun hilseili kehässä tosi paljon, mutta oli aivan huippusuoritus meidän kiukkupussilta! :D Nellykin sai sinisen nauhan.

Heti perään tulikin kaikki sinisen nauhan saaneet kehään. Minä menin Nellyn kanssa ja Maija Ronjan kanssa. Nelly oli tosi hienosti, sitä ei yhtään häirinnyt ja ärsyttänyt muut koirat, vaikka mitään valtavia hajurakoja koirien välillä ei ollutkaan. Sen sijaan iloinen Ronja tarvi vähän isomman hetken rauhoittuakseen ja tajutakseen, että mamma on nyt Nellyn kanssa, eikä Ronjan. Hienosti Ronja sitten alkuhörskötyksen laantuessa menikin Maijan kanssa! Kiitos hyvästä handlauksesta Maija!!

Ronja ei sijoittunut, mutta Nelly yllätti ja sijoittui isojen koirien sinisten kolmanneksi!! Huippua Nelly!! Minä kun ihan viime tipassa muutin mieleni ja ilmoitin Nellynkin koko Match Showhun! Ja ihan jo Nellyn hieno käytös kehässä oli meille voitto! :)

Lopuksi Dolly osallistui vielä punaisten nauhan saaneiden kehään, mutta sijoitusta ei tullut.

Mukava päivä oli ja seura oli mitä parasta!! :) Kiitos kaikille teille!

Lisää viikonlopun Match Show-kuvia löytyy koirien omista gallerioista.

Ensi lauantaina matkataan Ronjan kanssa Oulaisiin ryhmänäyttelyyn. Sinänsä voisi vaikka jättää väliinkin, kun Ronja jätti äitienpäiväreissulla pohjavillansa sinne Nurmijärven parkkikselle, mutta mennään nyt, kun on kerran ilmoitettukin ja onpahan siellä taas paljon tuttuja!

Aurinkoista (ei lumisateista!) toukokuun loppua!

15.5.2008

Tänä vuonna vietimme äitienpäivää Helsingissä palveluskoirien erikoisnäyttelyssä. Matkaan lähdettiin jo lauantaina ja mennessä poikettiin pariin otteeseen isännän kopteri- ja lennokkiharrastuksen parissa. Perillä Jokelassa oltiin iltakahdeksan aikaan. Saimme yöpyä äitini "Jokelan kämpässä", joka olikin oikein mukava paikka. Suuri kiitos äidille majoituksesta!!

Asunto oli toisessa kerroksessa ja sinne mentiin korkeita, metallisia avonaisia portaita pitkin. Vähän mietin, tuleeko Ronja ne itse ylös vai joudutaanko kantamaan koirakin kaiken muun kaman lisäksi...

Aluksi Ronja mietti pienen hetken tuleeko vai lyökö jarrut päälle, mutta lähti tosi reippaasti kiipeämään portaita pitkin. Yläpäässä sitä alkoi jännittämään enemmän, kun näki portaiden läpi alas maahan ja oltiin jo korkealla. Nameilla ja mamman kannustuksella Ronjukka kuitenkin kiipesi portaat tosi reippaasti ihan itse ylös! Palkinnoksi sai tietysti herkkuja ja valtavasti kehuja! Tämän jälkeen ei ollut enää mitään ongelmaa portaiden kulkemisessa, Ronja tuli niissä ylös ja alas kuin vanha tekijä!

Lauantaina aamukahdeksan maissa lähdettiin Ronjan kanssa ajelemaan kohti Helsingin Tuomarinkartanoa, missä näyttely pidettiin. Olimme perillä noin puolessa tunnissa ja kehän laidalla olikin jo Etelä-Pohjanmaan Bernien Bettina ja Roope perheineen. Sää suosi, lämpömittari taisi näyttää parhaillaan yli 20 astetta. Mukava viilentävä tuuli kävi, ettei koirat olleet aivan läkähdyksissä, kun kehän laidalla ei ollut yhtään varjopaikkoja.

Uroksista peräti kolme sai ERI:n, joista yksi oli Roope! Roope sijoittuikin hienosti paras uros-kehässä kolmanneksi ja sai vara-sertin! Onnittelut Roopelle perheineen!! Viimeiset pohjavillansa lauantaina Nurmijärven parkkipaikalle jättänyt Ronja sai erittäin hyvän laatuarvostelun.

Päivä oli mukava ja seura oli jälleen kerran huippua! Kiitokset kivasta näyttelypäivästä Bettinan ja Roopen joukkueille! :)

Näyttelystä ajeltiin takaisin Jokelaan asunnolle, jossa syötiin, siivottiin, pakattiin kimpsut ja lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Kotimatka meni joutuisasti, eikä pysähdeltykään kuin syömään ja samalla pissattamaan ja vähän kävelyttämään Ronjaa.

Kotona oltiin seitsemän aikaan ja Janne haki Dollyn ja Nellyn hoidosta. Kaikki tytöt olivat väsyneitä omista viikonlopun riennoistaan ja etsivätkin mukavat nukkumapaikat kuka mistäkin päin taloa.

Kuvia viikonlopun reissusta löytyy täältä.

Dollylla oli vähän maha sekaisin alkuviikosta, mutta meni onneksi äkkiä ohi ilman suurempia toimenpiteitä. Dollylla kun pentuna ja nuorempana oli maha vähän väliä sekaisin ja monenlaisia paastoja yms. juttuja jouduttiin kokeilemaan, niin aina vähän sen kohdalla pelottaa kuinka rajuiksi sen vatsavaivat yltyvät. Onneksi nyt kuitenkin meni ruuan vähentämisellä, riisillä ja tehobaktilla noin päivässä ohi!!

Muuten ollaankin vietetty suhteellisen rauhallista kotielämää. Viikonloppuna luultavasti lähdetään johonkin päin mätsäreihin, jos tämä pieni kurkkukipu ei ylly miksikään kovin suureksi flunssaksi. Silti meinaan uskaltaa lähteä tänä iltana kannustamaan ystävää toko-kisoihin. On niin harvinaista herkkua päästä ilman lapsia ja koiria liikenteeseen ja ihan kiva välillä olla vaan yleisönä ja kannustusjoukkoina, joten sairastumisenkaan uhalla en jätä väliin! :D

Toivottavasti lämpöistä ja aurinkoista toukokuun loppua teille kaikille!!

6.5.2008

Vappuna lähdettiin koko perheen voimin Kauhajoen Vappu Match Showhun. Auton tilanpuutteen vuoksi mukaan koirista lähti Ronja. Meille vain poikkesi Oulaisten vieraat ohikulkumatkallaan juuri ennen kuin meidän olisi pitänyt lähteä ajelemaan kohti Kauhajokea ja koko lähtö viivästyi sen verran, etten enää paikan päällä olisi kerinnyt ilmoittaa Ronjaa. Onneksi paikalla oli Yvonne perheineen, joka hoiti Ronjan ilmoittautumisen. Kiitos paljon Yvonne!!

Aika mätsärissä meni tosi nopsaan seuratessa ja kuvatessa tuttujen koirien esiintymisiä kehässä. Yvonnen Safiira-leo oli samassa luokassa Ronjan kanssa. Safiira, Ronja ja joku kolmas koira olivat luokkansa viimeiset ja menivät kaikki kolme yhdessä kehään. Minä oletin Ronjan menevän kehään vasta Safiiran jälkeen ja olisin varmasti missannut vuoromme, jos Yvonne ei olisi huutanut mua paikalle! Kehään juostiin sitten karsta kädessä juuri häkistä otetun pirteän Ronjan kanssa! :D

Ronja esiintyi hyvin ja sai sinisen nauhan, Safiira ja tämä toinen koira saivat punaiset nauhat. Nämä kolme koiraa kun olivat isojen narttujen viimeiset, alkoi heti perään sinisen nauhan saaneiden kilpailuluokka. Tuomari jakoi joka kilpailuluokassa kahdelle koiralle keltaisen nauhan, joka oikeutti osallistumaan Santun malja-kilpailuun. Keltaisen nauhan sai koira, joka oli mm. iloinen, ystävällinen, hyväliikkeinen ja esittäjän kanssa toimiva. Iloisena yllätyksenä Ronja pääsi kisaamaan Santun maljasta! Loppujen lopuksi Ronja sijoittui isojen narttujen sinisten toiseksi! Oltiin tosi iloisia, sillä koko mätsäriin lähdettiin viettämään mukavaa vappua ja ilman Yvonnea en olisi edes kerinnyt ilmoittaa Ronjaa koko mätsäriin! Kiitos vielä Yvonne Ronjan ilmoittamisesta ja koko Vainionpään perhe huippumukavasta päivästä! :)

Yvonnen koirista kaikki taisivat saada punaisen nauhan ja Daffe oli mahtavasti veteraaniluokan voittaja! Onnea Daffe ja Yvonne!!

Muiden kehien loputtua alkoi Santun malja-kilpailu, jossa oli jotain kymmenisen koiraa. Yvonnen Zico-leo sai myös keltaisen nauhan ja osallistui kisaamaan Santun maljasta. Kaikki koirat seisoivat paikallaan kolmen tuomarin miettiessä yhteistä päätöstään ja lopulta voiton vei pikkuinen rotikka-pentu. :) Onnittelut komean Santun maljan kiertopalkinnon voitosta, joka lopetti kiertonsa ja jäi nyt pysyvästi tämän vuoden voittajalle!

Vielä jännättiin jäljellä oleva BIS-kehä, johon Yvonnen Daffe osallitui, kun oli veteraanien 1. Tällä kertaa komea Daffe ei sijoittunut neljän joukkoon.

Viime sunnuntaina pääsimme Oona-neidin kanssa Yvonnen ja Safiiran matkaan Ilmajoelle virallisiin toko-kisoihin. Oli mielenkiintoista tutustua tähänkin lajiin, joka on näin "virallisena lajina" ihan uusi juttu mulle. Ollaan omien koirien kanssa tokoiltu omaksi huviksemme ja joillakin toko-tunneillakin käyty, mutta virallisia kisoja en ole ennen ollut seuraamassa. Oli siis tosi kiva päivä ja ehkä siinä sivussa jotain tuli itsekin opittua?! Yvonne ja Safiira avasivat viralliset kisansa upeasti! Paljon onnea!! Siitä se lähtee! ;) Oli kiva olla jännäämässä teidän suoritusta!

Tänään oli vuorossa koirien harjauspäivä. Koko homma tuli lähinnä tilanteen pakosta, kun olohuoneen sohvat olivat enemmän Dollyn väriset, kun alkuperäisen sinisen väriset.... Dollysta lähtikin pohjavillaa uskomattoman paljon!! Koko koirasta kun ei päällepäin katsoen uskoisi koko pohjavillaa löytyvän, ainakaan tuollaisia määriä! Vielä kun kerkeisin pestä Dollyn, josko ne loput irtoamassa olevat karvat tippuisivat kerralla suihkun lattialle, eikä jatkuvasti sohville.

Nellystä ja Ronjastakin lähti ihan kiva määrä karvaa. Ainakin piha oli harjauksen jälkeen sen näköinen, kuin useampikin koira olisi kynitty! :D

Tässä vielä kuvat meidän juuri harjatuista tyttösistä. Lisää kuvia löytyy jokaisen omasta galleriasta.

Ja vielä pakko laittaa kuva Ellasta, joka jäi isin ja Oonan kanssa sisälle, kun äiti lähti ottamaan valokuvia koirista. Ella päätti lähteä äitin kaveriksi pihalle ja puki ihan itse pihavaatteet päälleen. Pipo on ainakin hienosti päässä ja ihme kyllä kengätkin oikeissa jaloissa! :)

Oikein lämmintä ja aurinkoista kesän odottelua teille kaikille!!

29.4.2008

Takana on taas näyttelytäyteiset viikot! Monen väristä nauhaa saatiin neljästä peräkkäisestä näyttelystä.

Ensimmäisenä oli 12.4. Kankaanpään ryhmänäyttely, jonne matkattiin Annen ja Maijan kanssa samalla kyydillä. Koiria matkaan lähti Ronja, Jazzi ja Bettina. Päivä oli oikein mukava ja onnistunut! Ronja sijoittui valioluokan kolmanneksi, Jazzi sai erinomaisen laatuarvostelun ja Bettina oli EH2. Oli kiva ja onnistunut päivä! Kiitos siitä Annelle ja Maijalle!

Viikon päästä olikin vuorossa Jyväskylän kansainvälinen näyttely. Meidät tuli aamulla hakemaan Yvonne, Päivi ja Mirva sekä Yvonnen Daffe- ja Safiira-leot ja Päivin Rufus- ja Lyyli-leot. Matka meni oikein joutuisasti, paitsi Ronja taisi olla vähän eri mieltä... Se istua kökötti koko parituntia kestävän matkan ajan paikoillaan pylly tiukasti auton lattiassa kiinni luoden välillä anovia katseita Päiviin. :) Reppanalla meni aivan pasmat sekaisin, kun matkakavereina olikin leoja, eikä bernejä! :D Mitään rähinöitä tai mitään muutakaan ihmeellistä ei kenenkään osalta ollut, jostain syystä Ronjaa vain häiritsi "väärän rotuinen" matkaseura! :D

Perille Jyväskylään saavuttiin hyvissä ajoin. Kerittiin rauhassa pissattaa koirat ja etsiä paikat kehän laidalta. Bernikehän viereltä löytyikin heti Johanna ja Marko Nicin kanssa ja saatiin Ronjan häkki Nicin häkin viereen. Kiitos Yvonne, kun autoit kamojen kuskaamisessa kehän laidalle! Ja Mirvakin toi mulle tuolin, joten palvelu kyllä pelas! :) Kiitos!!

Bernit tuomaroi Barbara Ann Brooks USA:sta ja olihan sitten systeemit kehässä! Tuomari juoksutti ihan ihmeellisiä kuvioita, joista ei aina kehäsihteerikään ollut selvillä! Vähän kyllä hirvitti, että osaako sitä itsekkään mennä kehässä niin kuin kuuluu... No, ennen valionarttujen arvostelun alkua oli tainnut juoksukuviotkin muuttua jo pariin otteeseen ja loppuviimein valionarttuja ei juoksutettu kuin yhden ympyrän verran kaikki yhdessä. Joten vissiin liikkeistä tämä tuomari ei niin välittänyt, ainakaan enää tässä vaiheessa...

Valionarttuja oli yhteensä seitsemän, joista tuomari antoi kahdelle H:n, neljälle EH:n ja yhdelle ERI:n. Ronja sai EH:n ja sijoittui kolmanneksi. Tyytyväisiä ollaan tähän tulokseen, mutta arvostelussa olisi voinut olla vähän enemmän kuin "Haluaisin voimakkaamman kuonon. Hyvä kaulan pituus. Hyvin kulmautunut." :D

Joka välissä piti käydä kurkkimassa leo-kehän kuulumisia ja hyväähän sinne kuuluikin! Yvonnen Daffe oli ensimmäistä kertaa veteraani-luokassa tuloksena ROP-VET ja PU2!! Onnea Yvonne ja komea Daffe!! Myös muut matkakaveri-leot pärjäsivät hyvin Lyylin ollessa VAL ERI1 PN2 ja vara-cacib, Safiiran NUO ERI1 PN4 ja vara-serti sekä Rufus-poika ekaa kertaa avoimessa luokassa tuloksena EH3! Vautsivau ja ONNEA!!

Leojen arvostelun loputtua vietiin kimpsut ja koirat autoon ja mentiin syömään sämpylät. Tässä vaiheessa mainittakoon, että oltiin matkassa Yvonnen isolla autolla, jossa on koirilla tilaa olla ja maata ja autossa oli koko ajan ikkunat ja kattoikkuna auki, joten koirilla oli matkojen ja näyttelypäivän ajan erittäin lokoisat ja tilavat oltavat!

Syömisen ja koirien pissattamisen ja valokuvaamisen jälkeen otettiin autosta mukaan Daffe, joka osallistui BIS-veteraanikehään ja Safiira, joka osallistui Namupalan kennelin kanssa BIS-kasvattajakehään. Oli mukava seurata ison kehän odottelua ja alkua ja jännätä Daffen, Namupalan kennelin ja Safiiran siskon menestystä isossa kehässä! Tuomari otti Daffen numeron ylös, mutta tällä kertaa sijoitusta ei upealle leijonalle tullut. Jossain vaiheessa minäkin olin Namupalan kasvattajaluokan leonbergin kanssa odottelemassa menoa kasvattajien BIS-kehään, mutta itse isoon kehään Namupalan leot pääsivät kokeneempien handlereiden kanssa! Safiiran sisko Lemon oli RYP-kehässä neljäs, onnittelut kauniille Lemonille!

Kotimatkalla Ronjakin otti jo hieman rennommin istuen enimmän osan matkasta lattialla makaavan Lyylin "kainalossa". :)

Kiitos vielä matkaseurasta, avusta, kuvista ja ennen kaikkea uskomattoman upeasta ja mukavasta päivästä Yvonne, Päivi ja Mirva!! Sekä onnittelut vielä teidän porukalle jälleen kerran upeasta päivästä!

Tästä seuraavana oli vuorossa viime lauantain Vaasan näyttely. Bernien arvostelu alkoi vasta klo. 11 jälkeen, joten ei tarvinnut kamalan aikaisin herätä ja lähteä. Maija ja Bettina ajoivat meidän pihaan yhdeksän jälkeen ja kerittiin juoda vielä sisällä kahvitkin odotellessa, että Janne sai matkaan lähtevän Oonan aamutouhut tehtyä. Ronja meni aivan sekaisin, kun Maija tulikin meille sisälle, eikä hypättykään heti auton kyytiin niin kuin yleensä näyttelyihin lähdettäessä. Ronja kun tietää jo edellisenä iltana mun pakatessa tavaroita kasaan, että aamulla lähdetään näyttelyyn ja Ronjan riemu alkaa siitä, kun mä nousen sängystä ylös. Neiti rauhoittuu vasta, kun on turvallisesti auton kyydissä, ettei vain unohdu matkasta!

Perille päästiin ajoissa, onneksi, sillä järkkärit ohjasivat meitä edellä menevät autot näyttelypaikan pihaan ja tietysti meidät sitten kamalan kauas jonnekin pellolle! Mukava oli kaksistaan Maijan kanssa saada kaksi koiraa, kaksi häkkiä, vaunut, reput, laukut ja kaikki muu sälä roudattua kehän laidalle! Huh!

Häkeille saatiin hyvät paikat ja kerittiin kehän laidalle niin, että nähtiin bernien arvostelu alusta asti. Paikalla oli paljon Etelä-Pohjanmaan Bernejä, joiden menestystä piti jännätä ja ottaa kuvia, joten kehän laidalta ei juurikaan kerinnyt poistua. Upeita tuloksia eepeeläiset saivatkin, monta luokkavoittoakin!! Onnittelut kaikille hienosta päivästä!

Ronja sijoittui valionarttujen viidestä nartusta toiseksi ja meidän matkakaveri-Bettina oli upeasti nuorten luokan toinen erittäin hyvällä laatuarvostelulla.

Oona oli jälleen oikein reipas näyttelyreissaaja! :) Automatkat neiti lähinnä nukkui, mutta näyttelypaikalla ei malttanut nukahtaa, vaikka päiväuniaikakin lähestyi. Tyytyväisenä Oona istuskeli vaunuissaan ja välillä Maijankin sylissä. Mun ja Ronjan ollessa kehässä pääsi Oona Saminkin syliin! :) Kiitos vain Maija, Sami ja te muutkin, jotka autoitte tuon pikkureissaajan kanssa!! Olette korvaamattomia ystäviä!

Kotimatkalla piipahdettiin vielä matkan varrella Maijan miehen Jenni-tädin luona kahvilla. Kyllä ei ennen näyttelyreissuilla ole noin mahtavia eväitä ollut, mitä Jenni-tädin luona saatiin!! Paljon kiitoksia kahvista ja tarjoiluista!! Niillä jaksoi iltaan asti! :)

Kotona ei kerinnytkään paljoa hengähtää, kun sunnuntaina oli lähtö Lahden kansainväliseen näyttelyyn viideltä aamulla. Matkaan lähdettiinkin heti kunnon varustuksella, nimittäin peräkärryn kera! Janne lähti kaverinsa Jarmon kanssa Nastolaan  oman harrastuksensa pariin ja mukaan piti saada kolmen aikuisen, Oonan ja Ronjan lisäksi vaunut, näyttelyhäkki, kaksi RC-kopteria, työkalupakit ja ties mitä kaikkea muuta, joten tavaraa riitti! Muutaman tunnin yöunien jälkeen lähdettiin matkaan. Jarmo ja Janne ajoivat alkumatkan ja herrasmiehinä pistivät mut ajamaan ja nukkuivat itse Pälkäneelle asti! Reilu peli... :)

Onneksi sai ajella melkeinpä yhtä kyytiä perille asti, eikä peräkärrykään niin kamalasti hidastanut matkaa. Ronjaa pikkuisen häiritsi välillä takana koliseva peräkärry, eikä se oikein malttanut nukkua matkalla. Perillä oltiin joskus yhdeksän jälkeen. Näyttelypaikan pihassa järkkärit ohjasivat meidät ihan oven eteen, kai ajattelivat, että meillä oli peräkärry täynnä koiria tai näyttelykamaa?! :D

Janne, Jarmo ja Oona tiputtivat mut ja Ronjan kamojemme kanssa ja jatkoivat matkaansa. Sisällä hallissa järkkärit osoittivat tarkasti häkin paikan ja pitivät huolen, että häkit olivat tiiviisti vierekkäin... Oli se tarkkaa! Onneksi saatiin hyvä paikka häkille, eikä kehän laidalla ollut vielä mikään älytön tungos. Kerittiin seurata bernit alusta asti.

Lahdessa tuomarina oli Elina Tan-Hietalahti kera kahden harjoitusarvostelijan. Linja oli tiukka ja erittäin sininen! :) Bernejä oli ilmoitettu näyttelyyn 44, muutama niistä taisi olla poissa. Näistä koirista kaiken kaikkiaan peräti neljä urosta sai ERI:n ja neljä narttua sai ERI:n! PU- ja PN-kehässä ei siis ollut tungosta! :D Ronja sai sinisen, mikä ei ollut yllätys. Niin moni todella kaunis, hyväliikkeinen ja hyväturkkinen koira ennen Ronjaa sai sinisen nauhan, joten ei me oikein muuta osattu odottaakaan. Silti kyllä tämän tuomarin sininen linja ihmetytti, kun ei juurikaan perustellut antamaansa laatuarvostelua kenellekään ja lisäksi monen H:n saaneen arvostelu oli silti aivan huippuhyvä!

Hetken odottelun jälkeen Janne ja Oona tulivat hakemaan meitäkin Nastolaan kopterikentälle. Kerkesin kävelyttää Ronjaa ja sain siitä paljon hyviä kuvia kauniissa maisemissa! Ei ollut aivan turha reissu! ;)

Kotimatkalle lähdettiin joskus neljän paikkeilla ja saatiin taas ajella aika hyvin yhtä kyytiä kotiin asti. Tällä matkalla olikin sitten mun vuoro nukkua. ;) Ronjakin oli reissusta niin poikki, ettei peräkärrykään enää haitannut, vaan neiti nukkua posotti koko kotimatkan, hyvä ettei kuorsauskin kuulunut!

Puoli yhdeksän maissa oltiin kotosalla. Mä lähdin hakemaan Ellaa paapan luota hoidosta ja Jarmo jatkoi matkaa vielä kotiinsa Oulaisiin. Pitkä päivä oli kaikilla ja oli ihana olla taas kotona!!

Nyt jäädään odottelemaan toukokuun näyttelyitä ja mätsäreitä, joihin koitetaan osallistua vaihtelevilla kokoonpanoilla! :)

10.4.2008

Onpas taas kuulumisien kirjoittamisesta aikaa! Muutenkin on tässä ollut nyt niin monenmoista härdelliä, että on sivujen päivitykset olleet vähän vähissä. Pahoitteluni!

Meillä on kaikki koiruudet olleet nyt valeraskaana... Nellylläkin elämänsä ensimmäinen valeraskaus! Nelly oli kaivanut "koirien sängystä" petauspatjaankin reiän, kun oli niin kovasti pitänyt tehdä pesää... Dollyn valeraskaus meni niin mahdottomaksi, että piti hakea lääkekuuri siihen. Onneksi sillä helppas! Ronja nyt on entistä iloisempi, onnellisempi ja mahdottoman huomionkipeä!! Onneksi kaikkien valeraskaudet alkaa nyt olla loppusuoralla, jos ei jo ohikin, joten aletaan taas päästä normaaliin arkeen!

Pääsiäissunnuntaina illalla nähtiin tuossa isolla tiellä irtokoira juoksentelemassa keskellä suurta tietä autojen seassa. Onneksi autoilijat näkivät koiran ja hidastivat, vaikka oli jo pimeääkin. Koira oli tosi kiltti ja antoi reippaasti meidän ottaa itsensä kiinni. Muutaman puhelinsoiton jälkeen saatiin viedä koira yöksi Kiikun koirahoitolaan, josta se aamulla matkasi Kurikkaan Käpälämäkeen, johon tämän alueen löytökoirat viedään. Kiikun koirahoitolan Päiviltä kuultiin myöhemmin, että koira oli päässyt loppuviimein onnellisesti kotiinsa parin päivän päästä. Onneksi näin! Kiitokset vielä Päiville koiran majoituksesta, vaikka kellokin oli jo paljon!

Meidänkin tyttöset viettivät kuun vaihteessa viikonlopun Kiikun koirahoitolassa, kun olimme itse reissussa. Kyllä koirille taas uni maittoi sunnuntaina, kun pääsivät kotiin! Taisi koirien ensimmäiset elonmerkit olla vasta maanantain puollella! :)

Ronjan kanssa aloitettiin Etelä-Pohjanmaan Bernien järjestämä Kiva Koirakansalainen-testin harjoitukset. Mukava oli taas päästä porukalla harkkaamaan! Kuvia ensimmäisestä harjoituskerrasta löytyy Ronjan galleriasta.

Viime sunnuntaina meidän ovikello soi ja siellä oli tämän pääsiäisen ajan irtokoiran omistaja. Antoi meille kiitokseksi kortin, jossa on tämän komean amerikankettukoiran (Jannen muistin ja googlen avulla päätelty rotu!:) Rakun kuva ja kiitos. Lisäksi meidän koirat sai Rakulta ison pussillisen siankorvia.

Meille suurin kiitos oli se, että Raku pääsi onnellisesti, ehjänä ja terveenä omaan kotiinsa!! Tosi kiva oli, että Rakun omistaja kävi kiittämässä ja kertomassa, että Raku oli päässyt kotiin! Mua vain harmittaa, että Janne ei huikannut mua juttelemaan Rakun omistajan kanssa, vaikka pikaiseen pyörähdinkin eteisessä, enkä itsekkään tajunnut mistä on kyse. Mutta pääasiahan on, että Raku on onnellisesti kotona turvassa! Toivottavasti jossain lenkkipolulla törmättäisiin vielä tuohon komeaan ja valloittavaan Raku-poikaan, kun ilmeisesti he asustavat jossain tässä lähistöllä. Rakulle vain kovasti rapsutuksia ja terveisiä, jos joku hänet tätä kautta tunnistaa!

Aurinkoista huhtikuuta ja kevättä teille kaikille!!

18.3.2008

Sunnuntai-aamuna lähdettiin ajelemaan Oonan ja Ronjan kanssa Tampereen kansainväliseen koiranäyttelyyn. Sinne oli ilmoittautunut hurjat 87 berniä, joista 49 oli narttuja. Koiria oli sen verran paljon, että saatiin lähteä ajelemaan ihan inhimilliseen aikaan, kun Ronjan luokka on vasta ihan viimeisten joukossa. Viisi kuukautta vanha Oona-neiti nukkui koko automatkan, joten ei sitten turhia pysähdelty, vaan ajettiin yhtä kyytiä perille asti.

Näyttelypaikalla oli kehän laidalla tiivis tunnelma, muttei kuitenkaan yhtä paha, mitä viime vuonna samassa näyttelyssä. Maija oli tuonut Ronjan häkin kyytissään paikalle jo aamulla, muuten sille olisikin ollut työn takana etsiä paikka. Suuret kiitokset siitä Maija!! Myös lauantaisten Etelä-Pohjanmaan Bernien treffien tarjoilujen ylijäämät piti meidät virkeinä! Kiitämme myös niistä! :)

Näyttelyyn tuli Tampereella asuva pikkusiskoni Emmi. Oli tosi ihana nähdä pitkästä aikaa ja olit korvaamaton apu Oonan kanssa!! Myös paljon muita tuttuja E-P:ltä kuin muualtakin päin Suomea nähtiin ja kaiken kaikkiaan oli tosi mukava päivä! Ronja sai näyttelyssä erinomaisen laatuarvostelun, muttei sijoittunut enää kilpailuluokassa. Ollaan kyllä todella tyytyväisiä tulokseen ja muutenkin koko päivän antiin! Oli mukava päästä taas vähän liikenteeseen ja nähdä tuttuja!

Näyttelyn jälkeen tehtiin vielä pieniä ostoksia ja tuliaisia kotona odottavalle Oonan isosiskolle Ellalle, joka olisi varmasti halunnut olla myös mukana reissussa. Kotimatka alkoi neljän maissa ja onneksi saatiin ajella koko paluumatkakin yhtä kyytiä kotiin asti!

kuvat Emmi Taijonlahti

Maanantaina juhlistettiin meidän viisi vuotta täyttävää Nellyä! Suuret onnittelut päivänsankarille!!

Ella koristeli koirien maksalaatikko-kakun suurimmaksi osaksi yksin ja johan kaunis kakku maistuikin koirien mielestä herkulliselle! Nelly sai lahjaksi tossu-puruluun sekä valtavan määrän onnitteluhaleja ja -rapsutuksia! Synttärikuvia löytyy täältä.

Kevät tekee tuloaan ja lumet sulaa... Varsinkin Ronja tuo turkissaan tosi paljon hiekkaa ja muuta roskaa sisälle, Dollyn ja Nellyn turkkeihin ei onneksi niinkään lika ja rapa tartu. Lisäksi Nelly tiputtelee karvaansa, joten imurille on kyllä tässä huushollissa taas hommia!

Lämpöistä kevään odotusta teille kaikille!!

5.3.2008

Ihanaa kun saatiin kunnolla lunta!!

Sunnuntaipäivä vietettiinkin kentällä Jannen ja Anssin helikoptereiden lentoa katsellen. Koirista mukaan pääsi Ronja. Harmitti kyllä jättää Dolly ja Nelly kotiin, kun sää oli tosi hieno, mutta autoon ei todellakaan mahtunut yhtään enempää!! Mukana oli helikopteri ja kopterikamat, eväät ja Oonan vaunut, eikä nuo kolme koiraa ihan olemattomaan tilaan farmariautossa mahdu. Lisäksi Ronjaa voi huolettomammin pitää irti, se kun pitää itse huolen, ettei vaan unohdu mamman matkasta. Dollyhan olisi tuolla lähtenyt heti omille lintujen metsästys-reissuilleen ja Nelly taas uskaltaa lähteä kauaskin ja vaikka omille lenkeille ilman mammaa, jos niin sattuu sillä hetkellä huvittamaan!

Ronja kyllä nautti sydämensä pohjasta pörsköttää irti lumihangessa! Me kun niin harvoin päästään kunnon metsälenkeille tms. missä uskaltaa huoletta pitää koiria irti. Kuvia tästä reissusta löydät täältä.

Meillä on Dolly ollut jo pitempään kunnollisella tehodieetillä, joka on kyllä tuottanutkin hyvin tulosta! Herkkusuumme Dolly, joka luultavasti vaikka söisi itsensä hengiltä, jos vain siihen suotaisiin mahdollisuus on todellakin eri mieltä tästä dieettinsä tarpeellisuudesta! Hellä, suloinen, aneleva katse kun ei enää pure edes isäntään, on vanhan rouvamme täytynyt itse ruveta tositoimiin, eli ruokavarkaisiin... Olin laittanut tänään lasten ruuanjämiä, kuivia leivänpaloja yms. koirien pöydällä päällekkäin oleviin metallisiin ruokakuppeihin, että koirat saavat ne sitten iltaruokansa lisänä. Janne oli viereisessä huoneessa näköetäisyyden päässä ruokakupeista, joista lähtee pienestäkin tönäisystä tosi kova meteli, kun ne on laitettuna päällekkäin Dollyn ja Nellyn pienemmät metalliset kupit Ronjan ison metallisen ruokakupin sisällä. Tulin keittiöön, niin Dolly seisoi takajaloillaan lattialla niska kenossa ja nuoli juuri pöydällä olevaa ruokakuppia tyhjäksi niin, ettei kuppipinosta lähtenyt minkäänlaista ääntä! Kyllä se oli jo sen verran hieno taidonnäyte, etten ihan heti edes tajunnut torua Dollya! Koskahan neiti tajuaa ruveta itse aukomaan kaapin ovia, saati keittiössä olevaa koiranruoka-tynnyrin kantta ja hakemaan ruokansa näinkin omatoimisesti....

Muutenpa meille ei kuulu mitään ihmeellisyyksiä. Näyttelyreissut alkavat taas reilu viikon päästä olevalla Tampereen näyttelyllä. Huhtikuussa sitten juostaan kehässä jo useampana viikonloppuna milloin missäkin päin Suomen maata!

Oikein aurinkoisia kevätpäiviä ja maaliskuun jatkoa!

24.2.2008

Eilen lähdettiin koko perheen voimin Ylihärmän ryhmänäyttelyyn. Oltiin paikan päällä siinä puoli yhdeksän maissa ja sisällä näyttelypaikalla oli kyllä työn takana, että pääsi vaunujen, Ellan ja Ronjan kanssa oman kehän laidalle. Onneksi saatiin häkille paikka, kiitos siitä hyville paikan varaajille!! ;)

Tuomari oli tosi tiukka. Jo pelkkä ERI oli meille huippujuttu, joten Ronjan sijoittuminen vielä valioluokan toiseksi oli todella mahtavaa! Ollaan tosi tyytyväisiä tulokseen!!

Nähtiinpä tuolla näyttelyssä pitkästä aikaa Ronjan kasvattaja ja Ronjan Mare- ja Mimmi-siskot. Mimmi olikin PN4, joten se viimeinen serti kävi taas aika lähellä... Onnea Mimmin hienosta sijoituksesta!! Myös paljon muita tuttuja riitti, niin berni-piireistä, kuin muualtakin. Täytyy kyllä vielä täälläkin erikseen kiittää kummipoikaani Aleksia meidän kannustuksesta ja peukkujen pitämisestä!! Oli tosi mukavaa, kun tulitte katsomaan ja kannustamaan!

Monenmoisia kuvia näyttelystä löytyy täältä.

Leo-kehäkin oli berni-kehän lähellä, mutta matka sinne oli aikamoista tukkimista kapeilla käytävillä. Silti piti välillä ahtaa tiensä ja kurkkia, miten leo-tutuilla meni. Upeita tuloksia sieltäkin kehästä tuli tiukasta tuomaroinnista huolimatta!

Janne ja lapset lähtivät aika pian näyttelypaikalta Ylihärmässä asuvan äitini luo. Päivä näyttelyssä menikin tosi nopsaan ja oli pitkästä aikaa ihanaa olla ihan itsekseen liikenteessä. Olipa tuo näyttelypaikka sen verran ahdaskin, joten senkin puolesta oli lasten varmasti mukavampi olla mummun luona, kuin tuolla ihmisvilinässä. Itsekin pääsin paljon paljon helpommalla, kun ei tarvinnut vahtia kenenkään perään! :) Valtavat kiitokset mummulle, Emmille ja Riikalle lasten hyvästä hoidosta!!

Kiitos Etelä-Pohjanmaan Berneille tarjoilusta kehän laidalla! Olipa ylellistä, kun ei tarvinnut koko päivänä poistua kehän laidalta hakemaan kahvia ja syötävää, vaan ne tarjottiin alajaoston puolesta! Niillä eväillä tosiaan olis jaksanut vaikka koko viikonlopun! :D Onnittelut vielä kaikille E-P:läisille upeista tuloksista, kuin myös kaikille muillekin kehässä esiintyneille ja kiitos tosi mukavasta näyttelypäivästä!!

21.2.2008

Onpas kuulumisien kirjoittamisesta vierähtänyt taas aikaa!

Helmikuun alussa oli Etelä-Pohjanmaan Bernien ja Pohjanmaan Leojen arkitokoilun leikkimielinen loppukisa, josta löytyy kuvia ja Ronjan tulokset täältä. Myös Yvonnen pitämissä näyttelytreeneissä oltiin ja oli ihan paikallaan taas muistutella Ronjankin mieleen, että siellä kehässä seistään nätisti ja niitä tassujakin asetellaan. Ronjan galleriasta löytyy kaksi Yvonnen ottamaa hienoa seisomakuvaa Ronjasta.

Viime lauantaina oltiin vielä vetotreeneissä, joka onkin Ronjan mielestä mukavaa puuhaa! Harmiksi ei saatu valokuvia Ronjasta vetämässä kärryjä, mutta pitää räpsiä niitä sitten itse, kun keritään omalla ajalla harrastaa tuota ja saadaan vielä joku ottamaan kuvia.

Muuten ollaan vietetty aikaa lenkkeillen sekä omassa pihassa touhutessa ja ihmeen usein ollaan jopa muistettu ottaa kamerakin mukaan pihalle! ;) Pihakuvia löytyykin mukavasti galleriasta, kuin myös jokaisen koiran omista gallerioista.

Lauantaina on tiedossa Ylihärmän ryhmänäyttely, johon E-P:n Bernit laittavat jäsenilleen pienen buffet-pöydän. Minä olen luvannut hoitaa ja viedä oman osuuteni tarjoiluista, joten tekemistä on tiedossa huomiselle! Pitää vielä Ronjakin pestä ja katsoa kaikki omat ja alajaostomme kimpsut kasaan!

Toivottavasti nähdään E-P:n berniväkeä sekä muita tuttuja sankoin joukoin Ylihärmän näyttelyssä!!

27.1.2008

Kirjoitellaanpas koko viikon kuulumisia näin kerralla...

Alkuviikko meni jotenkuten ilman autoa. Onneksi meillä ei ollut mitään välttämätöntä menoa tällä viikolla, että pärjättiin hyvin ilman omaa autoa. Torstaina saatiinkin jo uusi auto ja elämä helpottui taas pikkuisen!

Päästiinkin Ronjan kanssa sitten torstai-illan naksutinkoulutukseen omalla autolla, mutta paljon kiitoksia Maija, Sari ja Yvonne kyytitarjouksista! Olette ihania!

Koulutuksessa Maija perehdytti meitä naksuttimen saloihin ja muhun (ja Ronjaan;) se ainakin kolahti! Nyt kun vaan ottaisi itseään niskasta kiinni ja jatkaisi harjoittelua Ronjan kanssa, kun Ronjakin yhdisti äkkiä, että naksuttimen naksaus on yhtä kuin herkku.

Lauantai-aamuna lähdettiin aamulla puoli seitsemän jälkeen ajelemaan kohti Turun kansainvälistä koiranäyttelyä. Mukaan lähti Janne, Ella, Oona ja Ronja, jotka kaikki nukkuivat kiltisti suurimman ajan menomatkasta! :)

Alkumatkasta oli vähän liukasta, mutta sää parani koko ajan. Perillä oltiinkin yhdentoista jälkeen. Janne ja Ella jättivät mut, Oonan ja Ronjan Turun Messukeskuksen pihaan, josta Sari ja Laura tulivat auttamaan meitä kimpsujemme kanssa. Janne ja Ella jatkoivat taas matkaa Jannen harrastuksen pariin ja kehuivat tulevansa myöhemmin näyttelypaikalle sisällekin.

Bernikehässä oli urokset juuri loppusuoralla, joten saavuttiin paikalle hyvään aikaan. Salmenojan perheen Roope koira oli ollut viimeistä kertaa pentuluokassa ja komeasti poika päättikin "pentuaikansa" ollen pentuluokan ensimmäinen ja ROP-pentu!! Onnea Roopelle ja Roopen perheelle!

Jälleen kerran ihanat ystävät olivat korvaamaton apu tuon meidän pikkuneidin kanssa! Sain rauhassa laittaa Ronjan kehäkuntoon ja huoletta olla itse kehässä, kun Sari ja Laura huolehtivat Oonasta ja jopa nukuttivat Prinsessamme päiväunille! Myös Roopelta lainatut lihapullat toimivat paremmin kuin hyvin kehässä ja kaikenhuipuksi Jarkko tarjosi Ronjalle vielä herkkuluunkin! KIITOS!!!

Tuomari oli todella tarkka ja melkein joka luokan sijoittuneista ainakin yksi sai EH:n, joten ERI:t olivat aika tiukassa tänään.

Ronja sai erinomaisen ja sijoittui toiseksi. Paras narttu-kehässä tuomari katsoi koiria tosi kauan ja tarkkaan. Ronja pääsi neljän viimeisen joukkoon ja lopulta pitkän seisomisen ja monien juoksemisten jälkeen sijoitti Ronjan kolmanneksi!! PN1 oli alle kaksivuotias, eikä voi ottaa vastaan Cacibeja. PN2 joka sitten sai Cacibin on jo kansainvälinen valio, joten näin ollen Ronjan saama vara-Cacib vahvistetaan Cacibiksi!! Ollaan kyllä huipputyytyväisiä päivän tulokseen!! :)

Tässä pitää vain harrastaa jonkinmoista "paperisotaa" ja mun täytyy itse anoa Cacib Ronjalle. Tuo PN2 sijoittuneen nartun Kans Mva arvoa kun ei ole vielä vahvistettu, joten sen takia Cacibia ei vahvisteta automaattisesti Ronjalle.

Janne ja Ella tulivat paikalle, kun bernikehä oli jo ohi. Rauhassa syötettiin vielä Oona ja alettiin pakkailemaan kimpsuja kasaan ja tekemään lähtöä kotiinpäin. Kun kerrankin muistettiin ottaa kuva reissulaisista, niin tietenkin juuri sillä hetkellä pikkuväki päättää olla mahdollisimman epäkuvauksellinen! Lisää kuvia reissusta löydät täältä.

 Kotimatkalla pysähdyttiin Auran ABC:lle syömään ja kahville. Siellä olikin Yvonne, Daniela, Elisa ja Lyydia ja tietysti piti jäädä suustaan kiinni niin, että ruokakin oli jo melkein jäähtynyt! :) Kiva oli silti vaihtaa kuulumisia!

Kotimatka alkoi ja sujui onneksi tällä kertaa ilman ongelmia!!! Oona nukkui melkein koko pitkän kotimatkan heräten kerran syömään ja Ellakin nukkui pitkät päiväunet. Lapset olivat kyllä niin reippaita matkalaisia, joten reissu oli enemmän kuin onnistunut!! Uusi autokin toi meidät iltakahdeksan maissa kotiin asti ilman nakutuksia, huoltovalojen vilkkumisia ja outoja ääniä!!

21.1.2008

Herätyskello soi sunnuntaina neljältä aamulla ja viiden jälkeen lähdettiin koko perheen voimin ajelemaan Lahden ryhmänäyttelyyn. Dolly ja Nelly olivat menneet jo lauantai-iltana Kiikun Koirahoitolan hyvään hoitoon, jossa ne tykkäävät olla.

Menomatka sujui mukavasti. Pari kertaa pysähdyttiin vaihtamaan kuskia ja loppumatkasta kerran syöttämään Oonaa. Oona nukkui melkeinpä koko matkan ja Ellakin heti, kun oli todennut reissun kestävän pidemmälle kuin Seinäjoen ABC. :)

Puoli yhdentoista aikaan oltiin perillä Lahdessa ja Janne ja Ella tiputtivat mut, Oonan ja Ronjan aivan näyttelypaikan eteen, josta jatkoivat matkaa Lahdessa asuvan Jannen kaverin luo. Minä taiteilin yksin Ronjan, vaunut, reput ja näyttelyhäkin sisälle kehän laidalle parkkihalliin, jossa näyttely pidettiin. Onneksi Anne ja Johanna olivat jo paikalla, ettei tarvinnut koko päivää yksi pärjätä Ronjan ja Oonan kanssa! :) Suuret kiitokset vielä Anne ja Johanna, olitte korvaamattomia!

Bernejä oli ilmoitettu näyttelyyn reilut 60. Tuomari arvosteli joka koiran todella tarkkaan ja välillä jo tuntui, ettei Ronjan vuoro tule ikinä! Kun vihdoin ja viimein monen monen tunnin odottelun jälkeen päästiin kehään, sai Ronja erinomaisen ja sijoittui valioluokan toiseksi. Paras narttu-kehästä Ronja tippui viimeisten joukossa pois. Hyvän arvostelun sai ja muutenkin oltiin tyytyväisiä näyttelyyn!

Oonakin oli todella reipas ja kiltti näyttelykaveri! Ainut huono puoli oli, että näyttely järjestettiin tosiaan parkkihallissa, joka oli aika pölyinen. Lisäksi siellä lähti ilmastointi päälle, joka puhalsi kehän vierellä tosi kovaa. Ronja, Oonan vaatteet ja omatkin vaatteet olivat aika hyvin pölystä harmaita, kun oli kotiinlähdön aika...

Kuvia näyttelystä löydät täältä.

Ella ja Janne tulivat hakemaan meidät ja kotimatka alkoi neljän maissa päivällä. Soiteltiin matkalta Päiville ja sovittiin Dollyn ja Nellyn haku vielä täksi illaksi, kun oltaisiin kahdeksan maissa kotona. Ellaa alkoi jo väsyttämään, mikä ilmeni kiukutteluna... Pysähdyttiin sitten aika pian kahville ja ostamaan täydennystä matkaeväisiin.

Tytöt  nukahtivat tyytyväisinä autoon ja saatiinkin rauhassa mukavassa säässä ajella noin sata kilometriä Lahdesta Tampereelle päin. Pälkäneen kohdalla alettiin kuuntelemaan, kun autosta apukuskin puolelta konepellin alta kuuluu ihmeellistä nakutusta. Toiverikkaina ajateltiin, että siellä on joku roska renkaassa tms. harmitonta. Auton huoltovalokin alkoi vilkkumaan, että öljyä pitäisi lisätä. Kovasti toivottiin, että lähistöllä olisi huoltoasema, jonne päästäisiin pian ostamaan autoon öljyä ja katsomaan mikä nakutuksen aiheuttaa. Ei kuitenkaan päästy... Auton varoitusvalot syttyivät ja koko auto alkoi hyytymään...

Siinä sitten tienposkessa hetki ihmeteltiin ja taisi pari rumaakin sanaa päästä molempien suusta. Minä soittelin samassa näyttelyssä olleille Yvonnelle ja Annelle ja Johannalle, mutta Yvonnen porukka oli jo monta tuntia meitä edellä, Anne ja Johanna taas ajelivat eri reittiä kotiin. Janne sai puhelimella lähistön päivystävän huoltomiehen kiinni, joka oli sillä hetkellä töissä jossain ihan eri suunnalla kaukana meistä.

Onneksi autosta löytyi sen verran virtaa ja voimia, että päästiin ajamaan sillä juuri ja juuri muutama kilometri Pälkäneen Aapiskukko-Nesteelle asti. Ei olisi ollut kiva odotella korjaajaa kylmässä autossa siellä pimeän tien varrella...

Korjaaja lupasi soittaa, kun pääsee nykyiseltä työkeikaltaan kotiin ja kotoa hänen matkansa Aapiskukolle kestää noin kolme varttia. Aapiskukon pihassa Janne totesi, että laturin remmistä on repeytynyt soiro, joka meni hihnapyörän väliin ja luiskautti koko remmin pois paikaltaan. Siirryttiin sisälle odottelemaan huoltomiestä, joka toisi mukanaan uuden remmin ja tarvittavat työkalut sen vaihtamiseen.

Oltiin viiden maissa Aapiskukolla ja lähempänä yhdeksää huoltomies vihdoinkin tuli! Siinä ajassa oltiin jo keritty selvittää vakuutukset yms. ja päätetty, että jos autoa pitää lähteä hinaamaan johonkin korjattavaksi, me lähdetään taksilla kotiin. Janne ja huoltomies olivat pihalla auton kimpussa reilu tunnin. Sinä aikana Aapiskukon henkilökunta ja eräs asiakaskin oli käynyt juttelemassa mulle ja lapsille tilanteesta ja vaihdettiinpa muutama sana koiristakin ja koiranäyttelyistä. Hyvää palvelua saatiin kyllä talon puolesta, paljon kiitoksia siitä! Ella viihtyi hyvin lasten leikkinurkassa ja Ronja odotteli koko ajan autossa tyytyväisesti nukkuen.

Kymmenen jälkeen autoon oli saatu vaihdettua uusi laturin remmi, joka tietenkin oli niin vaikeassa paikassa, että puoli moottoria piti purkaa ennen kun sitä pääsi vaihtamaan. Lisättiin autoon öljyä ja matka pääsi vihdoinkin jatkumaan noin viiden tunnin odottelun jälkeen!

Matka meni rauhallisissa merkeissä Tampereelle asti, kunnes Ella alkoi jo olemaan väsyksissä ja tympäännyksissä. Siitä kuunneltiinkin melkeinpä Jalasjärvelle asti aina jonkun huutoa ja pysähdyttiin jatkuvasti rauhoittelemaan, syöttämään tai milloin mitäkin vaivaa hoitamaan! Alkoi jo olemaan epätoivoinen olo, ettei päästä ikinä kotiin! Jalasjärvellä pysähdyttiin viimeisen kerran syöttämään Oona ja sen jälkeen kumpikin neiti nukahti, onneksi!

Puoli kahdelta yöllä ajettiin Nurmon liikuntahallin kohdalla, noin kilometrin päässä kotoa. Melkein jo uskallettiin huokaista helpotuksesta, kunnes auto alkoi pitämään tosi outoa ääntä...! Onneksi vei sentään perille kotiin asti!! Olisi kyllä ottanut niin kovaa päähän tarpoa viimeinen kilometri kävellen kaiken kaman kanssa lumisateessa kotiin!

Kotona ei jaksettu enää uhrata ajatustakaan autolle vaan vietiin nukkuvat lapset omiin sänkyihinsä ja painelin itsekin hyvin pian sänkyyn. Janne jäi vielä muutamaksi tunniksi tietokoneelle piirtämään maanantaiksi lupaamiaan kuvia. Kyllä oli ihana olla taas omassa sängyssä, josta olin 22 tuntia sitten herännyt, alta neljän tunnin yöunilla...

Tänään aamupäivällä alettiin selvittämään syytä auton viimeisimpään takkuamiseen. Lopulta päädyttiin siihen tulokseen, että Pälkäneellä autoon lisätty öljy ei ollut yhteensopivaa sen öljyn kanssa jota autossa jo oli. Todennäköisesti tästä johtuen auton koko moottori on nyt sitten rikki! Ja kun justiin me niin kehuttiin tuota meidän autoa... Olisi vissiin pitänyt pysyä vain ihan hiljaa!

Janne pääsi laina-autolla hakemaan Dollyn ja Nellyn vasta tänään illalla hoidosta. Paljon kiitoksia taas kerran Päiville tyttöjen hyvästä hoidosta, vaikka niiden hakuaika muuttuikin useampaan otteeseen ja ruuatkin unohtui kotiin!

Tähän väliin täytyy mainita vielä iso kiitos teille kaikille, jotka olitte hengessä mukana koko meidän pitkän kotimatkan ajan! Suuri kiitos äidilleni psyykkaamisesta ja kaikesta muusta sekä kiitos vielä äidille, isälle ja Hannalle ajatuksesta lähteä hakemaan meitä kotiin! :)

Nyt ollaan saatu tämä päivä huilata ja nukkua, huomenna alkaa sitten pähkäily auton kohtalosta... Onneksi ollaan nyt koko perhe turvallisesti ja ehjänä kotona ja saa alkaa suunnittelemaan lauantain Turun näyttelyreissua! No, ehkä ei ihan vielä jaksa sinne asti ajatella, -ainakaan Jannen kuullen!! ;)

5.1.2008

Jouluaatto meni mukavasti sukuloidessa ja illaksi tultiin kotiin viettämään joulua oman perheen kesken. Kuusen alta löytyi tonttujen sinne jättämät lahjat ja koiratkin pääsivät vihdoin ja viimein omien pakettiensa kimppuun. Kauaa ei tytöiltä kestänyt päästä paketeista löytyviin herkkuluihin käsiksi!

Meidän koirat sai Mimosa-koiralta omat lahjat, joista löytyi jokaiselle koiralle oma pieni vinkupallo. Pallot jäivät jouluaattona vähän vähemmälle huomiolle luiden takia, mutta joulupäivänä Ella leikitti koiria heittämällä jokaiselle koiralle omaa palloaan.

Tapaninpäivänä Janne lähti aamupäivällä reissuun oman harrastuksensa pariin ja Ellan Emmikummi tuli tänne meidän seuraksi. Välipäivät meni vähän sairastellessa, mutta onneksi flunssa ei iskenyt niin kovasti päälle, että olisi aivan neljän seinän sisällä pitänyt pysyä. Päästiin koko konkkaronkan voimin lenkille ja lenkkireissulta poikettiin kauppaankin pyhien jälkeen täydentämään jääkaapin sisältöä! :)

Uuden Vuoden viettoon meille tuli jo melkeinpä perinteisesti siskoni perhe. Ammuttiin osa raketeista jo kymmenen maissa lasten kanssa, jonka jälkeen serkukset menivätkin nukkumaan.

Koirista Nelly oli pikkuisen levoton rakettien paukkuessa, mutta heti puolenyön jälkeen enimpien paukkujen loppuessa Nellykin rauhoittui. Dolly olisi mielellään ihastellut raketteja ikkunasta ja Ronja ei taas ollut moksiskaan paukkeesta. Välillä sen piti kuitenkin yhtyä Nellyn haukkumiseen, vaikkei Ronjalla tainnut olla hajuakaan miksi Nelly haukkuu...

Tulipa tässä laskettua, että mukavat rahat on säästynyt "sukan varteen" tupakoinnin lopettamisella. Aikalailla tarkalleen kymmenessä kuukaudessa ilman savun savua on tullut säästettyä noin tuhat euroa, joten ei hullummin. Nyt kun vielä tupakointi pysyisikin vain unissa, eikä tulisi enää aloitettua sitä pahetta uudelleen! Suosittelen lopettamista muillekkin! ;)

Erittäin Onnellista (ja savutonta;) Uutta Vuotta 2008!!

Vuoden 2007 kuulumisiin